Talous ja terveyteen liittyvät teemat nousivat valtakunnallisesti merkittäväksi puheenaiheeksi viime kevään eduskuntavaaleissa. Pirkanmaalaisilla ehdokkailla kampanjoiden kärkiteemoina hallitsivat samat aiheet, mutta tutkimuksessa havaittiin myös puolueiden välisiä kiinnostavia eroja.
Eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa Tampereen yliopistolla järjestetty paneeli pohti tulevan hallituksen suurimpia haasteita.
Huhtikuussa 2023 pidetty politiikan tutkijoiden vaalipaneeli summasi kuluneen hallituskauden tapahtumia ja kriisiaikojen päätöksenteon vaikutusta toteutettuun politiikkaan.
Sosiaalisen median vaikuttajien astuminen politiikkaan herättää laajasti kysymyksiä politiikan ja kaupallisen yhteen kietoutumisesta. Erityyppiset sisällöt sekoittuvat ja sulautuvat samalla kun politiikkaan tulee mukaan uudenlaisia toimijoita.
Useiden viimeaikaisten eduskuntavaalien alla on toivottu, että uusi strategisempi muoto hallitusohjelmalle auttaisi hallitusta toimimaan tehokkaammin. Tällä kertaa samanlaista optimistista muutospuhetta ei ole.
Laajoista yhteiskunnallisista kriiseistä huolimatta hallituskaudella on toteutettu monta merkittävää, ihmisoikeuksien kannalta keskeistä sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistusta. Sote-uudistuksen loppuunsaattaminen puolestaan on myllännyt koko palvelujärjestelmän rakenteita ja merkitsee usean hallituskauden mittaisen uudistusprosessin päätöstä.
Suomalaisessa talouspolitiikassa on viime vuosina hahmottunut kaksi keskenään kilpailevaa linjaa. Kuluneella hallituskaudella punavihreiden puolueiden edustama linja oli vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa niskan päällä, mutta tulevissa vaaleissa talouspolitiikan suunnasta käydään jälleen tiukka kamppailu.
Hallitusohjelma on tunnistanut kaupunkien merkityksen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa aiempaa selvemmin. Keinot kaupunki- ja asuntopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ovat jääneet puolitiehen. Myös kaupunkien hallinnollinen asema on heikkenemässä. Siksi asetettujen tavoitteiden seuranta olisi jatkossa yhä tärkeämpää.
Sanna Marinin hallitus on tehnyt poikkeuksellisen kunnianhimoista tasa-arvopolitiikkaa. Ideologiset erot hallituspuolueiden välillä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että osa merkittävistä tasa-arvouudistuksista on jäänyt puolitiehen. Tasa-arvopolitiikalta on myös puuttunut pääministerin vahva tuki.
Sanna Marinin hallituksen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet ovat olleet hyvät, mutta keinot selvästi riittämättömät. Talouden konkreettisten muutospolkujen luomisen sijaan hallitus keskittyi lakien ja strategioiden päivittämiseen.
