Kiinnostavatko sinua vaalit ja äänestäminen? Tässä artikkelissa kerromme, millaisia vaaleja Suomessa on, ja ketkä saavat äänestää vaaleissa. Kerromme myös, ketä tai mitä suomalaiset äänestävät vaaleissa.
Millaisia vaaleja Suomessa on?
Suomessa on erilaisia vaaleja. Seuraavaksi kerromme, millaisia vaaleja Suomessa on.
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaaleissa valitaan kansanedustajat Suomen eduskuntaan. Eduskunta päättää Suomen asioista. Se päättää esimerkiksi Suomen lait. Eduskuntavaalit ovat joka neljäs vuosi.
Eduskuntavaaleissa Suomi on jaettu 13:een vaalipiiriin. Jokaisessa vaalipiirissä on omat ehdokkaat. Äänestäjä saa äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokasta. Äänestäjän vaalipiiri on se, missä hän asuu vakituisesti.
Eduskuntavaaleissa saavat äänestää yli 18-vuotiaat Suomen kansalaiset.
Kuntavaalit
Kuntavaaleissa valitaan jäseniä kuntien kunnanvaltuustoihin. Kunnanvaltuustot päättävät kuntien asioista esimerkiksi taloudesta. Kuntavaalit ovat joka neljäs vuosi.
Jokaisessa kunnassa on omat ehdokkaat. Äänestäjä saa äänestää vain oman kotikuntansa ehdokasta.
Kuntavaaleissa saavat äänestää ne yli 18-vuotiaat Suomen, Norjan, Islannin ja EU-maan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Myös muiden maiden kansalaiset saavat äänestää kuntavaaleissa, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa koko ajan yli kaksi vuotta.
Aluevaalit
Aluevaaleissa valitaan jäseniä hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen asioista esimerkiksi vammaisten ja vanhusten hoidosta. Aluevaalit ovat joka neljäs vuosi.
Suomessa on 21 hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen tehtävä on järjestää omalle alueelleen esimerkiksi terveyskeskusten palvelut sekä paloaseman toiminta.
Aluevaaleissa jokaisella hyvinvointialueella on omat ehdokkaat. Äänestäjä saa äänestää vain oman hyvinvointialueensa ehdokasta. Äänestäjän oma hyvinvointialue on se alue, mihin hänen kotikuntansa kuuluu.
Aluevaaleissa saavat äänestää ne yli 18-vuotiaat Suomen, Norjan, Islannin ja EU-maan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Myös muiden maiden kansalaiset saavat äänestää aluevaaleissa, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa koko ajan yli kaksi vuotta. Helsinkiläiset eivät saa äänestää aluevaaleissa, koska Helsingin kaupunki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen.
EU-vaalit
EU-vaalit ovat Euroopan yhteiset vaalit. EU-vaaleissa valitaan jäseniä Euroopan parlamenttiin. Parlamentti päättää EU:n taloudesta. Se säätää myös lakeja, jotka koskevat kaikkia EU:n kansalaisia. EU-vaalit ovat joka viides vuosi.
Jokaisessa EU-maassa on omat ehdokkaat. Äänestäjä saa äänestää vain oman maansa ehdokasta.
EU-vaaleissa saavat äänestää EU-maiden yli 18-vuotiaat kansalaiset.
Suomalaiset äänestävät vaaleissa sekä ehdokasta että puoluetta
Suomessa vaalit ovat yhdistelmä henkilövaalia ja puoluevaalia. Se tarkoittaa, että vaikka äänestäjät kirjoittavat äänestyslippuun vain yhden henkilön eli ehdokkaan numeron, he äänestävät samalla myös ehdokkaan puoluetta tai ryhmää. Tämä johtuu siitä, että ehdokas on aina jonkun puolueen tai ryhmän ehdokas.
Puolueet voivat asettaa ehdokkaita vaaleihin. Vuonna 2023 Suomessa on 16 puoluetta. Suomen suurimpia puolueita ovat Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP eli Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, Suomen Keskusta, Vihreä liitto sekä Vasemmistoliitto.
Myös joku muu ryhmä kuin puolue voi asettaa ehdokkaita vaaleihin. Tällaista ryhmää kutsutaan valitsijayhdistykseksi. Valitsijayhdistys on joukko ihmisiä, jotka kannattavat jonkun henkilön valintaa. He asettavat yhdessä tuon henkilön ehdokkaaksi vaaleihin.
Suomen vaaleissa äänestäjä äänestää siis sekä ehdokasta että puoluetta. Siksi vaalien aikaan äänestäjän kannattaa selvittää sekä ehdokkaan että puolueen vaaliteemoja. Vaaliteemat ovat asioita, joita ehdokkaat ja puolueet lupaavat tehdä vaalien jälkeen.
Vaaliteemat koskevat monia eri asioita. Joku ehdokas voi esimerkiksi luvata, että jos hänet valitaan edustajaksi, hän vastustaa autoilua ja kannattaa pyöräteiden rakentamista. Joku puolue voi luvata, että jos se saa paljon ääniä vaaleissa, se parantaa vanhusten palveluita.
VTT Juha Ylisalo on valtio-opin tutkijatohtori Turun yliopistossa.
Selkomukautuksen teki Sanna-Leena Knuuttila.
Artikkelikuva: Alexander / Pixabay
Tämä teksti on saanut Selkokeskuksen myöntämän selkotunnuksen. Teksti on selkomukautettu Juha Ylisalon artikkelista, joka on ilmestynyt maaliskuussa 2021.
