Politiikasta taidetta -podcast: Kirjailija lähti kuntapolitiikkaan

Alfons Morales / Unsplash
Lukuaika: 2 min.

Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarjan kolmannessa jaksossa keskustellaan pandemian vaikutuksesta suomalaisiin kirjailijoihin ja kirjallisuuteen. Jaksossa vieraana on kirjailija, toimittaja ja sittemmin Helsingin kaupunginvaltuustoon valittu Minna Lindgren. Jakson juontaa kulttuurituottaja Hilla Okkonen.

Koronapandemian runtelemien taidealojen joukossa vaikuttaisi olevan ainakin yksi poikkeus: suomalainen kirjallisuus on noussut uuteen kukoistukseensa kuluneen poikkeusvuoden aikana. Erilaisten rajoitustoimenpiteiden seurauksena yhä useammat suomalaiset vaikuttavat innostuneen lukemisesta yhtenä mielekkäänä ajanvieton muotona.

Lukemisen suosio näkyy kirjakauppojen ja äänikirjapalveluiden lisääntyneen liikevaihdon lisäksi e-ja äänikirjojen kysynnän kasvuna. Eri kirjallisuuden lajeista erityisesti fiktio — niin kutsuttu ‘hyvän mielen kirjallisuus’ — sekä lastenkirjallisuus ovat vahvistaneet suosiotaan.

Helsingin yliopiston kirjallisuustieteen dosentti Sanna Nyqvist huomauttaa, että poikkeusolojen lisäksi kirjan suosiota ovat vahvistaneet myös pidemmän aikavälin trendit. Esimerkiksi viime vuosina yleistyneiden lukukampanjoiden ansiosta ihmiset ovat havahtuneet lukemisen mukanaan tuomiin hyvinvointivaikutuksiin.

Poikkeusolojen lisäksi kirjan suosiota ovat vahvistaneet myös pidemmän aikavälin trendit.

Tästä kaikesta voisi helposti päätellä, että kirjallisuus — ja sen myötä myös kirjailijat — ovat selviytymässä koronapandemiasta sen harvojen voittajien joukossa. Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarjan kolmannessa jaksossa selvitetään, onko tilanne lopulta aivan näin ruusuinen.

 

Eskapismia, sivistystä ja viihdettä: kirja pandemian keskellä

Podcast-sarjan kirjallisuutta käsittelevässä jaksossa vieraana on kirjailija-toimittaja Minna Lindgren. Jaksossa keskustellaan muun muassa suomalaisen kirjallisuuden ja sen eri muotojen tämänhetkisestä tilasta sekä siitä, miten poikkeusolot ovat vaikuttaneet kirjailijan jokapäiväiseen työhön.

Lindgrenin mukaan koronapandemia paljasti yllättäviä asioita sekä suomalaisen kulttuuripolitiikan tilasta että politiikan suhteesta kulttuuriin. “Kulttuurin merkittävyys työllistäjänä on yllättänyt päättäjät,” hän huomauttaa. Kriisissä tukea ovat tarvinneet muun muassa normaaliaikoina itsensä yrittäjinä työllistävät kulttuurialan tekijät.

“Kulttuurin merkittävyys työllistäjänä on yllättänyt päättäjät.”

Kulttuuriala on rönsyilevä kenttä. Lindgren arvioi, että pandemian jälkeisen kulttuuripolitiikan haasteena tulee olemaan eri tarpeiden ymmärtäminen. “Toisaalta on hirmu hienoa, että kriisi on näyttänyt, miten iso osa meidän kulttuurista on hyvää liiketoimintaa,” hän summaa. “Siksihän ne on nyt pulassa, ihan siinä missä ravintolatkin”.

Muita jaksossa käsiteltyjä teemoja ovat kirjoittaminen luovana prosessina, kotimainen taide- ja tukipolitiikka sekä poikkeusolojen vaikutus kirjailijan toimeentuloon. Jakson alussa Lindgren myös kertoo syksyllä 2020 ensi-iltansa saaneen Covid fan tutte -librettonsa syntyprosessista. Mozartin Così fan tutte -oopperaa mukaileva teos on saanut kansainvälistä kiitosta ajankohtaisesta aiheestaan ja rohkeudestaan ja sen verkkoversio on tähän mennessä kerännyt yli 500 000 katsojaa.

Jakso nauhoitettiin 20.5. Lapinlahden lähteen kahvilassa Helsingissä.

Hilla Okkonen on valmistunut taiteen maisteriksi Bolognan yliopistosta ja työskennellyt erilaisissa kulttuuri- ja viestintäalan tehtävissä Suomessa ja Italiassa. Tällä hetkellä hän työskentelee Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin tuottajana Helsingissä. 

Iida-Maria Tammi on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella ja Politiikasta taidetta -sarjan kuraattori. Hänen väitöskirjansa käsittelee avustustyöntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja humanitaarisen avun poliittista käyttöä Syyrian konfliktissa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*