Suomi voi oppia Yhdysvalloissa tehtävästä paikallistason rasismin vastaisesta työstä

Yhdysvaltain lippu
Yhdysvalloissa paikallishallintojen tekemä rasisminvastainen työ ja rodullisen oikeudenmukaisuuden edistäminen on tuettua ja koordinoitua. Suomesta puuttuu vielä yhteiskunnan eri osa-alueet tähän työhön yhdistävä asiantuntijoiden verkosto.

Verrattuna Yhdysvaltoihin, Suomessa on jo olemassa yhteiskunnallisia rakenteita, jotka edistävät kansalaisten yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnitelma, joka laaditaan usein yhdessä tasa-arvosuunnitelman kanssa, kuuluu viranomaisten lakisääteisiin velvoitteisiin. Yhdessä yhdenvertaissuusvaltuutetun toiminnan kanssa nämä rakenteet tarjoavat lujan selkänojan rasisimin vastaiseen työhön muiden yhdenvertaisuutta edistävien toimien ohella.

Tämän työn institutionaalisia puitteita voidaan kuitenkin yhä kehittää Suomessa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa ei ole yhteiskunnan eri sektoreita yhteenkietovaa verkostoa, joka auttaa paikallishallintoja työskentelemään rasismia vastaan. Miltä sellaisen verkoston ääriviivat voisivat näyttää? Tässä kirjoituksessa hahmotellaan näkökulmia tähän kysymykseen. Lähtökohtana käytetään yhdysvaltalaisten paikallishallintojen toimintaa tukevaa Government Alliance on Race & Equity (GARE) verkostoa.

Rasisminvastainen työ Yhdysvaltojen paikallishallinnoissa

Rasismin vastainen systemaattinen ja koordinoitu työ on ollut monissa yhdysvaltalaisissa paikallishallinnoissa vireää 2010-luvulta lähtien. Paikallishallinnoilla on monta muotoa Yhdysvalloissa. Tässä tekstissä termillä viitataan ennen kaikkea kuntiin, piirikuntiin sekä kaupunkeihin. Paikallishallintojen aktivoitumisessa on ollut kyse yhtäältä yhteiskunnallisiin paineisiin vastaamisesta ja toisaalta resurssien lisääntymisestä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla

Yhteiskunnallista painetta ovat nostattaneet esimerkiksi Black Lives Matter liikkeen kasvanut suosio sekä aivan viime vuosina havahtuminen siihen, että koronaviruspandemian negatiiviset seuraukset kasautuivat nimenomaan rodullistettujen yhteisöihin. Siinä missä edellinen nosti esiin rasismin avoimesti väkivaltaisia muotoja, jälkimmäinen teki ilmeiseksi, että rodullisen oikeudenmukaisuuden edistäminen vaatii huomion kiinnittämistä rasismin rakenteellisiin muotoihin ja niiden pitkäkestoisiin seurauksiin. Tähän havahtui myös liittovaltio, joka painotti paikallis- ja osavaltioiden hallinnoille suunnatun American Rescue Plan -ohjelman rahoituskriteereissä rodullisen oikeudenmukaisuuden keskeisyyttä.

Liittovaltion ohessa myös kolmannen sektorin ja korkeakoulutuksen toimijat ovat aktiivisesti pyrkineet tukemaan ja koordinoimaan paikallishallintojen antirasistista työtä. Näistä keskeisin on vuonna 2015 perustettu kansallinen verkosto GARE. Sen perustamisen taustalla on ymmärrys, että eri tasoilla toimivilla hallituksilla on lainsäädäntövaltansa takia ja yleisemmin politiikkaohjelmien toimeenpanijoina merkittävä rooli rasististen käytäntöjen mahdollistajina ja ylläpitäjinä, mutta myös niiden rakentumisen estäjinä.

GARE:n kaksi keskeisintä tukipilaria tulevat kolmannelta sektorilta ja korkeakoulutuksesta. Edellistä edustaa rodullista oikeudenmukaisuutta (racial equity) politiikkaohjelmien, instituutioiden ja kulttuurin piirissä edistävä, voittoa tavoittelematon organisaatio Race Forward.

Toinen tukipilari on Berkeleyn yliopiston The Othering and Belonging Institute. Sen yleisenä tavoitteena on löytää tapoja heikentää marginalisaatiota, rakenteellista eriarvoisuutta sekä etsiä muita syitä, jotka syventävät rodullistettujen ulkopuolisuutta yhteiskunnassa. The Othering and Belonging Institute pyrkii vahvistamaan rodullistettujen mahdollisuuksia kuulua yhteiskuntaan sen täysiveroisina jäseninä, jotka pystyvät osallistumaan elämäänsä vaikuttavien poliittisten, kulttuuristen ja taloudellisten rakenteiden suunnitteluun.

Yhteiskunnallista painetta ovat nostattaneet esimerkiksi Black Lives Matter liikkeen kasvanut suosio sekä aivan viime vuosina havahtuminen siihen, että koronaviruspandemian negatiiviset seuraukset kasautuivat nimenomaan rodullistettujen yhteisöihin.

GARE:lla on myös kansallisista asiantuntijoista koostuva, neuvoa-antava ryhmä. Sen jäsenet edustavat useita eri aloja kuten koulutusta, työmarkkinoita, rikosoikeutta, terveysalaa, asuntopalveluita, arviointitutkimusta, politiikkaohjelmien tutkimusta ja paikallishallintoja.

Huomionarvoista on myös GARE:n strategiaan kuuluva alueellisen yhteistyön edistäminen paikallishallintojen kesken. Tällainen vertaisverkosto tarjoaa kätevän väylän paitsi alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseen, myös alueellisesti lähellä olevilta paikallishallinnoilta oppimiseen.

GARE tekee lisäksi yhteistyötä muiden verkostojen ja organisaatioiden kanssa. Näihin kuuluu esimerkiksi National League of Cities, joka edustaa yli 2 700 kaupunkia ympäri Yhdysvaltoja. Toinen merkittävä yhteistyökumppani on International City/County Management Association, jonka jäsenistö koostuu esimerkiksi johtotehtävissä toimivista paikallishallintojen edustajista.

GARE:n keskeinen tavoite on siis auttaa paikallishallintoja parantamaan rodullista oikeudenmukaisuutta alueillaan. Tätä tavoitetta edistetään monin eri tavoin, esimerkiksi institutionaalisten kumppanuuksien sekä tiedollisten resurssien ja niin sanottujen parhaiden käytäntöjen jakamisen välityksellä. Tällä hetkellä GARE-verkostoon kuuluu yli 400 paikallisten ja alueellisten hallintojen edustajaa.

Esimerkki: Boulder, Colorado

Coloradossa sijaitseva noin 110 000 asukkaan Boulderin kaupunki julkaisi ensimmäisen rodullista oikeudenmukaisuutta edistävän suunnitelmansa eli Racial Equity Planin vuonna 2021. Boulderiin perustettiin kuitenkin jo vuonna 2006 Inclusiveness and Diversity Team rodullistettuihin kohdistuneiden vihan motivoimien välikohtausten vuoksi.

Lähes 90-prosenttisesti valkoisista koostuvan Boulderin alue kuului ennen valkoisten siirtolaisten tuloa alkuperäiskansoille ja tämä on huomioitu myös paikallishallinnossa. Rodullisen oikeudenmukaisuuden suunnitelma ilmentää siten paikallishallinnon herkkyyttä ymmärtää historiallisten vääryyksien tunnustamisen tärkeys ja sen panostamista rodullistettujen aseman vahvistamiseen yhteisössään.

Suunnitelman yksi tärkeä tavoite on ollut myös auttaa muodostamaan hallintotyöntekijöiden ja vapaaehtoisten keskuudessa jaettu ymmärrys institutionaalisen ja rakenteellisen rasismin merkityksistä.

Vuoden 2021 suunnitelma on laajuudeltaan 43 sivun mittainen ja sen toteuttamiseen osallistui jäseniä esimerkiksi syyttäjänvirastosta, kirjastosta, rahoituspalveluista, puistopalveluista, suunnitteluosastolta, poliisista, innovaatio- ja teknologiapalveluista sekä asuntopalveluista. Kyse on siis poikkihallinnollisesti toteutetusta suunnitelmasta, jossa määritellään keskeiset tavoitteet ja strategiat niiden saavuttamiseksi. Suunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain systemaattisesti kerätyn informaation välityksellä

Suunnitelman yksi tärkeä tavoite on ollut myös auttaa muodostamaan hallintotyöntekijöiden ja vapaaehtoisten keskuudessa jaettu ymmärrys institutionaalisen ja rakenteellisen rasismin merkityksistä. Tätä varten kaupunki järjesti vuoden kuluessa kolme kurssia työntekijöilleen ja vapaaehtoisille esimerkiksi hallituksen roolista oikeudenmukaisuuden edistäjänä ja politiikkaohjelmien arvioinnista oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Näillä kursseilla oli yli 1 500 osallistujaa. GARE:n välityksellä nämä kurssit ovat saaneet osakseen kansallista huomiota.

Boulderissa, kuten myös monissa muissa paikallishallinnoissa tehtävä rasismin vastainen työ ilmentää hyvin paikallisdemokratian eläväisyyttä Yhdysvalloissa. Mikäli liittovaltion ei nähdä etenevän tarpeeksi vahvasti tietynlaisten politiikkaohjelmien ajamisessa, paikallishallitukset tai kansalaisjärjestöt pyrkivät usein ottamaan aktiivisen roolin – oli kyse sitten ilmastokriisin torjumisesta tai siitä, pitäisikö kouluissa antaa monipuolista opetusta rasismista ja sen historiasta. Jälkimmäinen esimerkki osoittaa, että rasismin vastainessa työssä ja rodullisen oikeudenmukaisuuden vahvistamissa on kyse yhteiskunnallisesta kamppailusta eriävien historiatulkintojen, arvojen, uskomusten ja intressien välillä.

Ennaltaehkäisevän työn tärkeys

Suomalainen yhteiskunta vaikuttaa parhaillaan olevan vedenjakajalla rasismin suhteen. Se keinahtelee vihapuheen ja muun ihmisiä eriarvoistavan kommunikaation voimasta arkipäiväisen ja vuorovaikutuksessa ilmenevän rasismin vahvistumiseen. Samalla tavalla on syytä olla huolissaan olemassaolevien ja suunniteltujen lakien ja politiikkaohjelmien mahdollisuudesta tuottaa tai uusintaa sellaista institutionaalista ja rakenteellista rasismia, joiden aiheuttamien varjojen kanssa jouduttaisiin kamppailemaan vuosikymmenien, ellei vuosisatojen päästä.

Yhdysvallat on tässä suhteessa varoittavana esimerkkinä. Maassa käydään yhä edelleen kamppailuja esimerkiksi koulujen rahoituspolitiikasta ja syrjivästä asuntopolitiikasta, puhumattakaan avoimen rodullisen väkivallan synkästä historiasta. Yhdysvaltojen pitkän ja tuskallisen tien välttämiseksi onkin tärkeää rakentaa ihmisiä lähelle tulevia rasismin vastaisia käytäntöjä, joiden avulla kyetään vahvistamaan mahdollisuuksia siirtyä vedenjakajalta yhdenvertaisemman tulevaisuuden suuntaan. Kunnilla on tässä suhteessa epäilemättä tärkeä roolinsa.

Yhdysvaltojen pitkän ja tuskallisen tien välttämiseksi onkin tärkeää rakentaa ihmisiä lähelle tulevia rasismin vastaisia käytäntöjä, joiden avulla kyetään vahvistamaan mahdollisuuksia siirtyä vedenjakajalta yhdenvertaisemman tulevaisuuden suuntaan.

Tästä näkökulmasta on perusteltua rakentaa kansallinen tutkimustietoon ja monipuolisiin kumppanuuksiin perustuva rasismin vastaisen työn verkosto. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi esimerkiksi lisärahoittaa strategiaperusteisen rahoituksen avulla mahdollisesti jo nyt jotain olemassaolevaa monitieteistä instituuttia tai tutkimuskeskusta, jolla olisi lisärahoituksen avulla valmiudet tuottaa ja levittää paikallishallintojen tarvitsemaa tietoa ja muuta asiantuntija-apua rasismin vastaiseen työhön.

Samalla tällainen panostus olisi selkeä ja konkreettinen viesti kansalaisille hallituksen sitoutumisesta rasismin vastaiseen työhön. Verkoston muiden keskeispilarien, kumppanuuksien ja toimintastrategioiden suunnittelussa GARE:n rakenteen luova ja kriittinen tarkastelu olisi nähdäkseni mielekäs lähtökohta. Hyvin toimeenpantuna ja resurssoituna tällainen kansallinen verkosto voisi taata kestävät puitteet rasismin vastaiselle työlle, vaikka hallitusvaihdokset kansallisella tasolla romuttaisivat aiempien hallitusten aloittamat rasismin vastaiset toimintaohjelmat.

Ilkka Kauppinen on Jyväskylän yliopiston sosiologian dosentti, joka asuu Yhdysvaltain Syvässä etelässä, Georgian osavaltion Athensissa.

Artikkelikuva: Angelique Johnson / Pixabay

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top