Demokraattisessa järjestelmässä kansalaiset tarvitsevat tietoa tehdäkseen päätöksiä. Puntaroivat kansalaisraadit ovat varteenotettava vaihtoehto puolueettomaksi ja luotettavaksi tiedonlähteeksi kansalaisille kansanäänestyksissä niin paikallisella kuin valtiollisellakin tasolla.
Suomessa käytössä oleva vaalitapa keskusteluttaa taas tänä keväänä. Kuinka hyvin kansan tahto toteutuu, kun toiset tulevat valituiksi vaatimattomilla henkilökohtaisilla äänimäärillä samaan aikaan, kun paljon suositumpia ehdokkaita jää rannalle? Kevään eduskuntavaalit …
D’Hondtin säännön logiikka ja ehdokasäänestämisen hämmentävyys Lue lisää »
On vaikea paikallistaa toista politiikan aluetta, jossa empatia olisi yhtä kateissa kuin äänestämässä käymisestä tai ylipäänsä poliittisesta osallisuudesta keskusteltaessa.
Kirkon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi vaalijulkisuutta parempi keino on tuoda kirkon ydinsanomaa esiin yhä epäoikeudenmukaisemmaksi käyvässä maailmassa. Kirkon ydinsanomaan nivoutuvat niin luomakuntaa kohtaava ilmastonmuutos kuin ihmisarvo ja ihmisoikeudet laajasti määriteltyinä.
Parlamentaarinen demokratia on vastakkainen ajattelumalli omalle ehdokkaalle taputtamiselle, josta on sosiaalisen median aikana tullut virtuaalista ”tykkäämistä”. Se pitää sisällään vapautta, joka voi parhaimmillaan voimaannuttaa ja vahvistaa riippumattomuutta erilaisista sidonnaisuuksista.
Maailmalla sukupuolikiintiöitä eduskuntavaaleissa on käytössä yli sadassa maassa. Sopisivatko ne myös Suomeen?
Demokratiapolitiikkaa kehittämällä demokratiaa on mahdollista vahvistaa.
Suomalainen kotouttamispolitiikka on eurooppalaisella tasolla yksi parhaista. Kotouttaminen on onnistunut prosessi, kun se tarjoaa maahanmuuttaneille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan rakentamiseen aktiivisena kansalaisena.
Poliittisen eriarvoistumisen ehkäisemiksi tarvitaan syvempää ymmärrystä yhteiskunnallista eriarvoisuutta tuottavista mekanismeista ja ”osallisuuden kumppaneista” eli tavoista edistää tasapuolista osallistumista sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin.
Osallistumisen kasautuva luonne näkyy hyvin Suomen somalien yhdistysaktiivisuudessa ja äänestyskäyttäytymisessä.
