Asiantuntijuus ja akateeminen populismi
Britannian EU-kansanäänestystä edeltänyt julkinen keskustelu tarjoaa näkökulmia sekä asiantuntijoiden rooliin julkisuudessa että akateemiseen populismiin.
Britannian EU-kansanäänestystä edeltänyt julkinen keskustelu tarjoaa näkökulmia sekä asiantuntijoiden rooliin julkisuudessa että akateemiseen populismiin.
Euroopan unionin tämänvuotisia vaaleja hämmentävät niin brexit kuin suurien jäsenmaiden sisäpolitiikka.
Brexit ravistelee Pohjois-Irlannin Belfastin rauhansopimuksen herkkiä rakenteita ja uhkaa vetää sivuun siirretyt kysymykset identiteetistä ja itsemääräämisoikeudesta taas keskiöön.
Britannian EU-eron eli brexitin lopputulos on edelleen epäselvä. Se kuitenkin heijastaa kamppailua itsemääräämisoikeuden merkityksestä maailmassa, jossa kansallisvaltion ja poliittisen suvereniteetin ideat ovat muuttumassa hyvin perustavalla tavalla.
Should Britain bremain or brexit? Tämä oli Britannian pääministeri David Cameronin pääkysymys pääministerikausilla 2010–2015 ja etenkin 2015–2016.
Niin Trumpin ja Modin vaalivoittoja, brexitiä kuin Isiksen nousua selittää vallitseva maailmanjärjestys. Ongelman ytimessä on demokratian ja markkinatalouden ristiriitainen suhde.
Yksi tutkija, yksi minuutti -videolla Juhana Aunesluoma kertoo, ettei Yhdysvaltojen vaaleissa tai brexitissä ole kyse niinkään eliitin syrjäyttämisestä vaan eliitin sisäisestä valtakamppailusta.
Miksi Britannian EY-kansanäänestys vuonna 1975 johti jäsenyyden kannattajien voittoon?
Brexitin hahmottaminen yksinkertaisesti perinteisten puoluepoliittisten ideologisten erojen kautta on osa ongelmaa. Kaksiosaisen artikkelin jälkimmäisessä osassa katse käännetään myös Timo Soinin ja Donald Trumpin politiikkaan.
Kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa Britannian EU-kansanäänestyksen eroa kannattaneen kampanjan lähtökohtia sekä vasemmistolaisesta että oikeistolaisesta näkökulmasta populismilla höystettynä.