Kansalaisaloite Suomessa – kohti kansalaisvaikuttamisen uutta aikaa?
Vuoden 2012 maaliskuusta alkaen suomalaisilla on ollut uusi keino vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon valtakunnan tasolla.
Demokratia on kansanvaltaa, mutta miten se toimii ja millaisia merkityksiä sille annetaan?
Vuoden 2012 maaliskuusta alkaen suomalaisilla on ollut uusi keino vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon valtakunnan tasolla.
Deliberatiivinen demokratia sekoittuu ja sekoitetaan suoran sekä osallistuvan demokratian vaateisiin.
Presidentinvaalien jälkeen Yhdysvaltojen poliittista keskustelua on hallinnut niin sanottu Fiscal Cliff.
Viime aikoina ovat yleistyneet erilaiset hankkeet, joissa halutaan lisätä kansalaisten osallistumista.
Puhuttelevia näkökulmia tieto- ja viestintäverkkoja hyödyntävään poliittiseen kansalaistoimintaan.
Lapin kunnallispolitiikassa on käynnissä äänien uusjako.
Juuri käymämme kunnallisvaalit päättyivät pettymykseen. Kuntalaiset eivät kiinnostuneet vaaleista eivätkä äänestämisestä, vaikka kuntavaalien voisi olettaa olevan ne kaikkein kiinnostavimmat vaalit kaikille ihmisille. On aivan selvää, että reippaasti alle 60 prosentin …
Äänestysprosentti jäi kunnallisvaaleissa 2012 yli kolme prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista ja 12 eduskuntavaaleista. Lähes joka toinen jättää äänestämättä lähimpänä valtaa pitäviä ihmisiä, vaikka arkisten ja lähimpien asioiden väitetään olevan helpoimmin hahmotettavia. …
Neljän vuoden välein valittavat valtuutetut päättävät kunnan asioista kuntalaisen puolesta, mutta valtaa on myös lautakunnilla, virkamiehillä, kaupungin johdolla ja kuntalaisilla. Miksi ja miten siis kannattaa äänestää? Emilia Palonen pohtii. Puolueet keräävät …
"Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Nämä perustuslain toisen pykälän sanat ilmaisevat Suomessa noudatettavan edustuksellisen demokratian perusperiaatteen. Nopeasti lukien lähtökohtana siis on, että eduskunta noudattaa kansan tahtoa. …