Demokratia on kansanvaltaa, mutta miten se toimii ja millaisia merkityksiä sille annetaan?
Poliittisen eriarvoistumisen ehkäisemiksi tarvitaan syvempää ymmärrystä yhteiskunnallista eriarvoisuutta tuottavista mekanismeista ja ”osallisuuden kumppaneista” eli tavoista edistää tasapuolista osallistumista sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin.
Saksan ydinenergiadebatti liittyy kysymykseen demokratian toimintaperiaatteista sekä kansalaisten ja valtion suhteesta.
Länsimaisessa mediassa Hongkongin lainsäädäntöneuvoston vaalit uutisoitiin kamppailuna demokratiasta. Äänensä antoi kuitenkin vain pieni osa kansalaisista ja Kiinaan päin suuntautuneet edustajat pysyivät vallassa.
Puolustaako Turkin hallinto demokratiaa myös vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa?
Voisiko ”arabikevään” kansannousujen merkitystä tulkita toisin?
Jotta demokratia olisi elinvoimaista, on pohdittava sen suhdetta voimankäyttöön, vapauteen ja perimmäisiin tavoitteisiinsa.
Onko edustuksellisen demokratian aikakausi loppumassa ja uusi alkamassa vai onko se yhä elinkelpoinen järjestelmä, joka vain kaipaa uudistamista?
Vuoden 2015 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Tunisian kvartetille, joka on yhdistänyt ammattiliiton, teollisuusliiton, ihmisoikeusjärjestön ja asianajajaliiton.
Eurokriisiin ei ole automaattista, oikeaa tai rationaalista ratkaisua.
Suoralta kädeltä on vaikea ymmärtää Kreikan eilisen kansanäänestyksen ei-tulosta, mutta kyse ei ole vain Kreikasta. On helpompaa ajatella, että hullut kreikkalaiset äänestävät ei, kuin käsitellä demokratiavajetta EU:ssa.
