Kun demokratian arvon ymmärtää

Kuva: Karim Manjra / Unsplash (CC0)
Lukuaika: 4 min. 

Unkarin esimerkki osoittaa kiinnostavalla tavalla, että kun demokratia on rikki, muuttuu myös oppositiossa olevien, perinteisesti demokraattisia arvoja väheksyneiden oikeistopopulistien toiminta mahdottomaksi.

Onko Unkari edelleen demokratia? Tähän kysymykseen Unkaria tutkiva tuntuu törmäävän lähes jatkuvasti. Monet tutkijat ovat tähän jo ehtineet vastaamaankin: puhutaan hybridijärjestelmästä, vaurioituneesta demokratiasta, mafiavaltiosta tai Unkarin pääministerin Viktor Orbánin itse suosimaa termiä käyttäen illiberaalista demokratiasta.

Nykytilanteessa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia, kun sitä verrataan ennen vuotta 1989 vallinneeseen sosialistiseen järjestelmään. Median ja oikeuslaitoksen vapaus on kaventunut ja vallassa olevaa Fidesz-puoluetta on yhä vaikeampi erottaa Unkarin valtiosta erilliseksi toimijaksi. Kuten monet kuitenkin muistuttavat, Unkarissa toimittajien ei tarvitse pelätä henkensä edestä ja periaatteessa hallitukseen kriittisesti suhtautuva uutisointi on mahdollista, tosin sen tila kapenee jatkuvasti.

Pääministeri Orbán, kuten moni hänen hallituksensa ministereistä, on koulutukseltaan juristi. Unkaria onkin pyritty muokkaamaan Orbánin ihannevaltioksi lainmuutosten avulla pala kerrallaan mutta herkeämättä.

Kuten professori Kim Lane Scheppele New Yorkerin tammikuisessa haastattelussa toteaa: ”Yksittäiset lait eivät näyttäneet niin pahoilta, mutta kun ne pistetään yhteen, ne luovat verkon. Siksi EU on kykenemätön toimimaan. He katsovat yhtä asiaa kerrallaan, mutta Orbán ajattelee koko järjestelmää.”

Äärioikeisto Unkarissa

Tämän vuosikymmenen alussa Unkarin äärioikeistosta puhuttaessa tarkoitettiin oppositiopuolue Jobbikia ja sen puolisotilaallista siipeä, Unkarin kaartia. Fidesz puolestaan on vuosien saatossa pyrkinyt esiintymään jonkinlaisena takuumiehenä sille, ettei Jobbik ja äärioikeisto pääsisi Unkarissa valtaan.

Vuonna 2019 voimme kuitenkin todeta, että Fidesz on mennyt niin sanotusti oikealta ohi ja sen nykypolitiikka on monelta osin radikaalimpaa ja muukalaisvihamielisempää kuin Jobbikin.

Fidesz on mennyt niin sanotusti oikealta ohi ja sen nykypolitiikka on monelta osin radikaalimpaa ja muukalaisvihamielisempää kuin Jobbikin.

Fideszin siirtyminen kohti äärioikeistoa ja Jobbikin aiempaa maltillisempi politiikka ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Jobbikin kanta esimerkiksi maahanmuuttoon olisi yhä kielteinen. Kyse on pikemminkin siitä, että koko Unkarin julkinen keskustelu on hallituksen propagandan myötä kieroutunut.

Kommentit miljardööri George Sorosin ohjauksessa olevasta taustamahdista, jonka päämääränä on hukuttaa Unkari ja Eurooppa pakolaisiin, ovat arkipäivää. Aiemmin tällaisia mielipiteitä sai lukea MV-lehteä vastaavista marginaalijulkaisuista, mutta nyt niistä vastaa Unkarin yleisradio ja hallitus.

Rasismin ja muukalaisvihamielisen uutisoinnin arkipäiväistyminen turruttaa nyky-Unkarissa. Jobbikin politiikan ”maltillisuus” näyttäytyisi hyvin erilaisena, jos se suhteutettaisiin vaikka Suomen poliittiseen kenttään. Aivan viime aikoihin saakka myös Jobbikille on ollut luonnollista esittää Soros maahanmuuton uhkaa symboloivana vihollisena. Orbán on kuitenkin vähintään yhtä suuri vihollinen, joka halutaan asettaa vastuuseen nuorten maastamuutosta.

Onko Jobbik oikeasti muuttunut? Ainakin Jobbikin retoriikka ja sen käyttämät symbolit, joita itse olen tutkinut, ovat muuttuneet selvästi vuosikymmenen aikana.

Entä onko Jobbikin poliitikoilla edelleen juutalais- tai romanivastaisia mielipiteitä? Voi hyvin olla, mutta niitä ei enää tuoda samassa määrin julkisuudessa esiin. Puolueen poliittinen fokus on muualla. Jobbikin pääteemoja ovat olleet unkarilaisten heikko palkkaus ja osin siitä johtuva maastamuutto, Unkarin demokratian tila, terveydenhuolto ja koulutus.

Fideszin vaalijuliste viime keväältä esittää oppositiopuolueiden johtajat, Jobbikin Gábor Vonan mukaan lukien, Sorosin kätyreinä, jotka haluavat purkaa Serbian rajalle rakennetun raja-aidan. Kuva: Anniina Hyttinen)

Demokratian opissa

Mikä sitten on voinut johtaa Jobbikin maltillistumiseen? Monet viittaavat vuoden 2015 niin kutsuttuun pakolaiskriisiin: kun hallituspuolue Fidesz omi maahanmuuttovastaisen agendan, oikealla ei enää ollut tilaa.

Silloin ei kuitenkaan oteta huomioon, että Jobbik muutti suuntaansa silloisen puheenjohtajansa Gábor Vonan johdolla jo vuoden 2013 lopussa, kun se otti päämääräkseen vaihtaa imagonsa äärioikeistolaisesta puolueesta kansanpuolueeksi. Tuolloin tuskin kukaan osasi ennustaa vuoden 2015 tapahtumia.

Uutta identiteettiään etsivä äärioikeistopuolue Jobbik näyttäytyy demokratian puolestapuhujana ja on poliittisesti lähes samalla tontilla seisoneen Fideszin perivihollinen.

On kuitenkin totta, että Fideszin populistinen ja vapaata demokratiaa heikentävä politiikka, joka pohjaa monelta osin Jobbikin itse aiemmin ehdottamiin toimenpiteisiin, on kääntynyt Jobbikia vastaan. Vallan keskittäminen ja opposition toiminnan hankaloittaminen kohdistui ennen kevään 2018 parlamenttivaaleja ennen kaikkea suurimpaan oppositiopuolueeseen Jobbikiin.

Jobbikin viimeaikainen pyrkimys profiloitua demokratian esitaistelijaksi onkin suurelta osin seurausta Fideszin demokratian ja opposition liikkumatilaa kaventaneista toimista. Unkarin esimerkki osoittaa kiinnostavalla tavalla, että kun demokratia on rikki, muuttuu myös oppositiossa olevien, perinteisesti demokraattisia arvoja väheksyneiden oikeistopopulistien toiminta mahdottomaksi.

Niinpä Unkarissa ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa uutta identiteettiään etsivä äärioikeistopuolue Jobbik näyttäytyy demokratian puolestapuhujana ja on poliittisesti lähes samalla tontilla seisoneen Fideszin perivihollinen. Yhteinen vihollinen on myös johtanut aiemmin mahdottomana pidettyyn yhteistyöhön Jobbikin ja hajanaisen vasemmisto-opposition kesken.

Toisaalta Jobbikin maltillistumiseen pettyneet ääriainekset ovat muodostaneet uuden Mi Hazánk (”Meidän kotimaamme”) -puolueen.

Maahanmuutto, maahanmuutto ja maahanmuutto

Pääministeri Orbán on nostanut maahanmuuton ykkösasiaksi, joka asettaa kaikki muut kysymykset, kuten esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon, toisarvoiseen asemaan. 10. tammikuuta pitämässään lehdistötilaisuudessa Orbán jakoi eurooppalaiset puolueet joko ”maahanmuuttopuolueiksi” tai ”maahanmuuttovastaisiksi puolueiksi”: kaikki politiikan teko ja siihen liittyvä uutisointi on nyt kiertynyt tämän yhden jaottelun ympärille.

Kaikki politiikan teko ja siihen liittyvä uutisointi Unkarissa on kiertynyt maahanmuuttoon liittyvän jaottelun ympärille.

Myös kevään europarlamenttivaaleissa ykkösteemaksi noussee suhtautuminen maahanmuuttoon. Orbán on yksinkertaistanut tämän dikotomian äärimmilleen. Jako vasemmiston ja oikeiston sekä myös euroskeptisten ja EU:n syvempää integraatiota kannattavien puolueiden välillä menettää Orbánin retoriikassa merkityksensä. Jäljelle ei jää muita erontekoja kuin suhtautuminen maahanmuuttoon.

Liberaalista on tullut synonyymi maahanmuuttomyönteisyyden kanssa, kun taas illiberaali tarkoittaa maahanmuuton rajoittamista. Pitkän aikavälin tavoite Orbánilla on selkeä: ”maahanmuuttovastaisten voimien” pääsy valtaan kaikissa EU:n toimielimissä.

Unkarissa on osoitettu mieltä ennen joulua ja sen jälkeen hallituksen uutta 400 ylityötuntia mahdollistavaa lakia vastaan. Oppositiopuolueet ovat pyrkinyt tuomaan mukaan myös vaatimukset demokratiasta ja median vapaudesta. Orbánin vastaus kritiikkiin on, että kyse on maahanmuuttopuolueiden ja Sorosin masinoimasta hyökkäyksestä maahanmuuttovastaisia puolueita vastaan.

Politiikan teon välineenä maahanmuuton uhasta on tullut kaiken allensa peittävä ja keskustelun tukahduttava raskas säkki, jonka alta ei näy muuta kuin pelkoa.

Kaukaisilta tuntuvat ne ajat, kun maahanmuutto ei vaikuttanut keskeiseltä teemalta unkarilaisessa politiikassa. Maahanmuuttajia Unkarissa on toki edelleen vain hyvin vähän, mutta politiikan teon välineenä maahanmuuton uhasta on tullut kaiken allensa peittävä ja keskustelun tukahduttava raskas säkki, jonka alta ei näy muuta kuin pelkoa.

Miten tästä eteenpäin?

Pääministeri Orbánin johtama Fidesz on ollut vallassa vuodesta 2010 lähtien. Monen on enää vaikea kuvitella Unkarille muuta johtajaa. Lisäksi, vaikka valta joskus vaihtuukin, on Fideszin edustama maailmankatsomus sementoitu maan lainsäädäntöön.

Miten nykytilanteesta voidaan päästä sitten eteenpäin? Viime kevään parlamenttivaalien jälkeen hanskat tiskiin lyöneen Vonan mukaan tuskin ainakaan vaaleilla.

Jobbikin entinen puheenjohtaja on sanonut olleensa liian naiivi kuvitellessaan, että oppositiolla olisi nyky-Unkarissa edelleen todelliset mahdollisuudet voittaa Fidesz vaaleissa. Vona näkee, että vallanvaihdos parlamentaarisin keinoin on epätodennäköinen Fideszin kontrolloidessa suurelta osin mediaa ja puolueiden rahallisia resursseja.

Jobbik onkin yhdessä vasemmisto-opposition kanssa pyrkinyt saamaan turhautunutta kansaa kaduille protestoimaan. Samalla poliitikot ovat pistäneet itsensä likoon tavalla, jota ei olla viime vuosina nähty. On vallattu puhujakoroke parlamentissa ja yritetty päästä lukemaan mielenosoittajien ja opposition vaatimuksia yleisradion lähetykseen.

Samalla kun me Suomessa keskustelemme siitä, voiko Jobbikia kutsua äärioikeistopuolueeksi, on se Unkarin valtiomedian diskurssissa niputettu jo yhteen vasemmiston ”maahanmuuttopuolueiden” kanssa.

Vielä ei ole selvää, johtavatko viime viikkojen mielenosoitukset yhä suurempiin hallituksenvastaisiin mielenilmauksiin ja lakkoihin vai onnistuuko Fidesz esittämään oppositiopuolueet milloin naurettavina, milloin aggressiivisina mutta joka tapauksessa Sorosin ohjailemina ”maahanmuuttopuolueina”.

Tilanteen absurdiutta kuvaa, että samalla kun me tutkijat Suomessa keskustelemme siitä, voiko Jobbikia kutsua äärioikeistopuolueeksi, on se Unkarin valtiomedian diskurssissa niputettu jo yhteen vasemmiston ”maahanmuuttopuolueiden” kanssa.

Anniina Hyttinen on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Koneen säätiön apurahalla.

1 Trackback / Pingback

  1. Mallimaa vai demokratian irvikuva? Suomen Uutisten Unkari-kuva – Politiikasta

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*