Sanna Marinin hallituksen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet ovat olleet hyvät, mutta keinot selvästi riittämättömät. Talouden konkreettisten muutospolkujen luomisen sijaan hallitus keskittyi lakien ja strategioiden päivittämiseen.
Missiolähtöisyys on noussut keskeiseksi elementiksi EU-politiikassa Horisontti Eurooppa 2021–2027 -kehysohjelman myötä. Myös Suomessa on osoitettu kiinnostusta innovaatio- ja teollisuuspolitiikan strategisempaan suuntaamiseen.
Voiko ilmasto- ja taloustavoitteet yhdistävästä Green New Dealistä muodostua vastaus Euroopan poliittiseen kriisiin?
Sipilän hallitus painotti puupohjaista ”biotaloutta” vastauksena niin talouden kuin ilmastonkin ongelmiin. Biotaloustarmo muodosti sumuverhon, joka on estänyt ajankohtaisen tutkimustiedon mukaisen ilmastopolitiikan harjoittamisen.
Millaista taloustutkimusta materiaalisten reunaehtojen huomioiminen ja erityisesti Pariisin ilmastotavoitteiden mukaiset päästövähennykset edellyttävät?
