Millä tavalla politiikan asiantuntijoiksi nimetyt henkilöt ovat hankkineet tietämyksensä, ja miksi juuri heidät on valittu kommentoimaan tapahtumia sanomalehden sivuille? Esimerkkitapauksena presidentinvaalit 2018.
Presidentinvaali on ennen kaikkea henkilövaali, jossa menestyäkseen ehdokkaan tulee kyetä puhuttelemaan myös muita kuin oman puolueensa äänestäjiä. Mikä on puolueiden merkitys presidentinvaaleissa ja ovatko valitsijayhdistykset tulleet jäädäkseen?
Presidentinvaalikeskusteluissa marginaalista keskiöön noussut ilmastoturvallisuuskeskustelu heijastelee useita kriittisiä pisteitä suomalaisissa turvallisuuskäsityksissä. Siksi sen mahdollinen jatko voi kertoa paljon koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutoksista.
Suomalaisen politiikan kartaksi on nousemassa nelikenttä, jonka akseleista toinen on sosiokulttuurinen ja toinen kannattelee populismia ja teknokratiaa.
Presidentinvaaleissa opittiin, että Suomen politiikka muistuttaa entistä enemmän itäistä Keski-Eurooppaa. Liikkeet ovat voimissaan ja menneisyys korostuu.
Kollektiivi Siitä viis käsittelee vuoden 2018 presidentinvaaleja videokollaasirunon keinoin. Videokollaasin ajatus on lähtöisin Zoe Leonardin tunnetusta proosarunosta I want a dyke for president.
Vaalit ovat paljon muutakin kuin vaalilippuun kirjoitetun ehdokkaan nimi. Siksi vahvan ennakkosuosikin asetelmasta huolimatta kevään 2018 presidentinvaali tarjoaa kiinnostavaa tarttumapintaa politiikan tutkijalle.
Suomalainen kotouttamispolitiikka on eurooppalaisella tasolla yksi parhaista. Kotouttaminen on onnistunut prosessi, kun se tarjoaa maahanmuuttaneille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan rakentamiseen aktiivisena kansalaisena.
Paavo Väyrynen haluaa tehdä ”trumpit” tulevissa presidentinvaaleissa. Vaalikampanja on jo käynnistynyt kesäteatterin muodossa.
Suomalaista parlamentarismia arvostellaan toimeenpanokyvyn puutteesta. Löytyykö ratkaisu vahvemmasta presidentistä tai yhtenäisemmästä valtionhallinnosta?
