Tässä tekstissä kerromme, millaisia vaaleja Suomessa on. Näytämme myös esimerkin, miten ehdokkaat valitaan vaalien jälkeen d’Hondtin vaalijärjestelmän mukaan.
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
Miksi Suomessa käytetään d’Hondtin vaalimenetelmää? Lue lisää »
Suomalaisten poliitikkojen puheissa EU loistaa poissaolollaan – jopa niissä puolueissa, jotka pitävät itseään eurooppalaisina. Yleiseurooppalaisen politiikanteon vaikutusta suomalaiseen politiikkaan ei edelleenkään täysin ymmärretä.
EU-jäsenyys vaatii monitasoisen politiikanteon hallitsemista Lue lisää »
Suomen kolme suurta perinteistä puoluetta – SDP, keskusta ja kokoomus – ovat haasteista ja haastajista huolimatta pitäneet pintansa yli vuosisadan. Ne ovat yhtäältä jarruttaneet kiivainta muutosintoa, toisaalta mukautuneet ajan vaatimuksiin.
Sata vuotta eikä suotta – perinteiset puolueet pitävät edelleen pintansa Lue lisää »
Puolueet ovat vallankäyttäjiä ja osa päätöksentekokoneistoa. Uudessa juttusarjassa keskitytään puolueisiin ja pohditaan, miten ne ovat mukautuneet yhteiskunnan muutoksiin ja millaiselta näyttää niiden tulevaisuus.
Puolue on kuollut – eläköön puolue! Lue lisää »
Presidentinvaali on ennen kaikkea henkilövaali, jossa menestyäkseen ehdokkaan tulee kyetä puhuttelemaan myös muita kuin oman puolueensa äänestäjiä. Mikä on puolueiden merkitys presidentinvaaleissa ja ovatko valitsijayhdistykset tulleet jäädäkseen?
Presidentinvaalien valitsijayhdistys ei ole oikotie onneen Lue lisää »
Vaikka populismi ei ole vielä henkitoreissaan, sen vastavoima arvoliberalismilla saattaa olla edessä valoisammat ajat. Arvoliberalismi kuitenkin on kaksiteräinen miekka esimerkiksi Suomen vihreälle puolueelle.
Populismi ja liberalismin kaksiteräinen miekka Lue lisää »
