Miksi Suomessa käytetään d’Hondtin vaalimenetelmää?
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
EU-jäsenyys vaatii monitasoisen politiikanteon hallitsemista
Suomalaisten poliitikkojen puheissa EU loistaa poissaolollaan – jopa niissä puolueissa, jotka pitävät itseään eurooppalaisina. Yleiseurooppalaisen politiikanteon vaikutusta suomalaiseen politiikkaan ei edelleenkään täysin ymmärretä.
Sata vuotta eikä suotta – perinteiset puolueet pitävät edelleen pintansa
Suomen kolme suurta perinteistä puoluetta – SDP, keskusta ja kokoomus – ovat haasteista ja haastajista huolimatta pitäneet pintansa yli vuosisadan. Ne ovat yhtäältä jarruttaneet kiivainta muutosintoa, toisaalta mukautuneet ajan vaatimuksiin.
Puolue on kuollut – eläköön puolue!
Puolueet ovat vallankäyttäjiä ja osa päätöksentekokoneistoa. Uudessa juttusarjassa keskitytään puolueisiin ja pohditaan, miten ne ovat mukautuneet yhteiskunnan muutoksiin ja millaiselta näyttää niiden tulevaisuus.
Presidentinvaalien valitsijayhdistys ei ole oikotie onneen
Presidentinvaali on ennen kaikkea henkilövaali, jossa menestyäkseen ehdokkaan tulee kyetä puhuttelemaan myös muita kuin oman puolueensa äänestäjiä. Mikä on puolueiden merkitys presidentinvaaleissa ja ovatko valitsijayhdistykset tulleet jäädäkseen?
Populismi ja liberalismin kaksiteräinen miekka
Vaikka populismi ei ole vielä henkitoreissaan, sen vastavoima arvoliberalismilla saattaa olla edessä valoisammat ajat. Arvoliberalismi kuitenkin on kaksiteräinen miekka esimerkiksi Suomen vihreälle puolueelle.
