Venäjän poliittinen järjestelmä on käynyt läpi suuria muutoksia Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Miltä näyttää tämän päivän Venäjä?
Venäjän presidentti Vladimir Putinin signaalit ydinaseiden käyttämisestä Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa ovat herättäneet huolta ja keskustelua. Taktisiin ydinaseisiin turvautuminen olisi todennäköisintä vasta sodan muuttuessa Venäjän kannalta ”eksistentiaaliseksi”. Suurempi huoli voikin olla Venäjän ydinarsenaalin kohtalo sodan jälkeisenä aikana.
Venäjän joukkotuhoaseet ja hyökkäyssota Ukrainassa, osa 2 Lue lisää »
Pelko joukkotuhoaseiden käytöstä Euroopassa on nostanut päätään Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Kemiallisilla aseilla on pitkä historia Venäjän ja Neuvostoliiton sotilaallisessa ajattelussa, mutta jos maa tänä päivänä päättäisi käyttää niitä, seuraukset saattaisivat jäädä joukkotuhoa marginaalisemmaksi.
Venäjän joukkotuhoaseet ja hyökkäyssota Ukrainassa, osa I Lue lisää »
Venäjä on aiheuttanut hyökkäyssodallaan Ukrainassa mittavaa tuhoa ja inhimillistä kärsimystä. Lisäksi maa on uhkapuheillaan langettanut taisteluiden ylle ydinsodan uhkan. Miten Venäjän ydinasepuhetta tulisi tulkita?
Venäjän ydinasekiristys ja pelotepolitiikan tulevaisuus Lue lisää »
Luottamuksella suomalaiseen mediaan on huomattava yhteys Venäjän sotatoimien hyväksymiseen Suomen venäjänkielisten näkemyksissä. Vastaajat eivät kuitenkaan jakaannu suoraviivaisesti sodan kannattajiin ja vastustajiin.
Suomen venäjänkielisten suhtautuminen mediaan ja sotaan Lue lisää »
Antti Eskolan 1960-luvulla laatima, julkaisematon tutkimusraportti valaisee yllättävästi suomalaisten kääntymistä Natoon liittymisen kannalle.
”Kadonneen tutkimusraportin” näkökulma Suomeen idän ja lännen välissä Lue lisää »
Fasismi mainitaan usein esimerkiksi Venäjän sotapropagandassa. Jason Stanley kuvaa kirjassaan, miten fasismi on hivuttautunut demokraattisiin järjestelmiin 2000-luvulla.
Kirja-arvio: Siitä oikeasta fasismista Lue lisää »
Ukrainalaiset kokoontuvat sodan keskellä nauramaan stand up -klubeille. Huumori muistuttaa tarpeettoman kuoleman ja tuhon mielettömyydestä, mutta samalla myös toivosta.
Huumori kukoistaa sodan alla Ukrainassa Lue lisää »
Venäjä on oikeuttanut hyökkäyksensä Ukrainaan paitsi vetoamalla pyrkimykseen estää Naton laajeneminen, myös väittämällä puhdistavansa naapurimaansa natseista. Mikä rooli fasisminvastaisella retoriikalla on, ja mistä Kreml sen alkujaan ammensi?
Politiikasta sai eräästä suomalaisesta koulusta kiperän kysymyksen. Aihe herättää huolta ja on niin ajankohtainen, että toimituskuntamme päätti pyytää siihen näkemystä kahdelta eri alan asiantuntijaprofessorilta.
Tuleeko sota, jos Suomi liittyy Natoon? Lue lisää »
Venäjä miehitti Krimin niemimaan keväällä 2014. Kärjistyneestä geopoliittisesta tilanteesta huolimatta eduskunta hyväksyi samana vuonna Fennovoiman ydinvoimalahankkeen, jossa keskeisessä roolissa oli venäläinen valtionyhtiö Rosatom.
