Trumpin talous oli vahva

Phillip Goldsberry / Unsplash
Lukuaika: 5 min.

Tässä artikkelissa esitellään lukuja presidentti Donald Trumpin ja häntä edeltäneen presidentti Barack Obaman ajan taloudesta. Jos tarkastellaan vain vaa’ankieliosavaltioiden talouskehitystä, Trumpin uudelleenvalinta näyttää hyvinkin mahdolliselta.

Vuoden 2020 Yhdysvaltojen presidentinvaalit lähestyvät vauhdilla: äänestyspäivä on tiistaina marraskuun kolmas. Ehdokkaiden menestymismahdollisuuksista esitetään hyvin ristiriitaisia arvioita. Esimerkiksi tämä New York Timesin juttu  näkee merkkejä Joe Bidenin voiton puolesta, kun taas Fox News povaa Donald Trumpille jatkokautta.

Osaltaan tämä johtuu eritoten yhdysvaltalaisen median polarisoitumisesta vahvasti liberaaliin ja konservatiiviseen mediaan, mistä syystä niiden arviot tilanteesta ovat usein täysin ristiriitaisia. Tulkintoihin saavutaan valitusta näkökulmasta, ei niinkään kiihkottomasta pyrkimyksestä objektiiviseen tarkkailuun.

Eräs osa-alue on kuitenkin hieman paremmin arvioitavissa muiden kuin pelkkien yhteiskunnallis-ideologisten tulkintojen kautta; se on talous. Tässä artikkelissa esitellään muutama aikasarja presidentti Donald Trumpin ja häntä edeltäneen presidentti Barack Obaman ajan taloudesta. Niiden tarkoitus on antaa viitteitä siitä, kuinka Yhdysvaltojen talous on kehittynyt näiden kahden täysin poikkeavan presidentin aikana.

Eräs osa-alue on hieman paremmin arvioitavissa muiden kuin pelkkien yhteiskunnallis-ideologisten tulkintojen kautta; se on talous.

Taloustilastot on haettu U.S. Bureau of Economic Analysis (BEA) -viraston nettisivuilta ja edustavat laadukkainta taloudellista dataa, jota Yhdysvaltojen taloudesta voidaan saada. Kaksi ensimmäistä aikasarjaa on koostettu sivuston tarjoamasta niin sanotusta raakadatasta käyttäen R-ohjelmointikieltä ja kolmas on koostettu sivun oman käyttöliittymän avulla.

 

Talouden indikaattorit

Analyysi keskittyy erityisesti niin sanottujen vaa’ankieliosavaltioiden kohdalle, sillä vaalituloksen kannalta ne ovat merkittävimpiä. Tämä johtuu Yhdysvaltojen vaalijärjestelmästä, jossa lopullinen äänestys tapahtuu valitsijamiesten kautta, joita kullakin osavaltiolla on tietty määrä.

Ehdokkaat eivät siis kilpaile suurimmasta äänisaaliista, vaan enemmänkin osavaltiokohtaisista voitoista. Järjestelmä on jossain määrin lukkiutunut: oletetaan, etteivät demokraatit tai republikaanit voi voittaa tiettyjä osavaltioita vaan ne asettuvat lähihistorian valossa aina toisen puolueen eduksi. Demokratian kannalta ongelmallista on, että ehdokkaiden kampanjointi keskittyy tämän takia lähinnä vaa’ankieliosavaltioihin.

Vaalien ratkaisu siis tapahtuu sellaisten osavaltioiden kautta, jotka voivat kallistua kumman tahansa ehdokkaan puolelle. Nämä osavaltiot ovat perinteisesti olleet Arizona (11 valitsijamiestä), Colorado (9), Florida (29), Georgia (16), Maine (4), Michigan (16), Minnesota (10), Nebraska (5), Nevada (6), New Hampshire (4), North Carolina (15), Pennsylvania (20), Virginia (13) ja Wisconsin (10).

Vuoden 2016 vaaleissa äänestäjät nimesivät työllisyyden tärkeimmäksi kriteeriksi äänestyspäätökselleen.

Näiden osavaltioiden kohdalla analyysiin on valittu henkilökohtaisen tulotason kehitys, työllisyysluvut sekä ikään kuin yhteenvetona kumuloitu bruttokansantuotteen kehitys niin Obaman kuin Trumpinkin presidenttikausina. Henkilökohtainen tulotaso on historiallisesti ollut hyvin tärkeä muuttuja vaalituloksen osalta. Vuoden 2016 vaaleissa taas äänestäjät nimesivät työllisyyden tärkeimmäksi kriteeriksi äänestyspäätökselleen.

Graafeihin on valikoitu myös neljä Obaman ensimmäistä kautta edeltävää vuotta antamaan taustaa ja tasapainottamaan tilaston aikasarjaa, sillä Trumpin ajalta käytettävissä on vain yksi kausi. Tasapainottaminen on tärkeää, sillä Obaman ensimmäisen kauden alkuun sattunut finanssikriisi aiheutti normaalia suuremman poikkeaman talouteen. Ensimmäinen graafi näyttää henkilökohtaisen tulotason kehityksen.

 

Henkilökohtainen tulotaso

Keskimääräiseen kasvuvauhtiin suhteutettuna graafien käyristä voidaan havaita, että Obaman aika vuosina 2008–2016 jäi keskimääräisen kasvuvauhdin alapuolelle. Sitä edeltävät neljä vuotta sekä seuraavat neljä vuotta ovat olleet suotuisamman tulotason kehityksen aikaa lähes kaikissa vaa’ankieliosavaltioissa.

Tasaisinta kehitys on ollut New Hampshiressa, Pennsylvaniassa, Virginiassa ja Wisconsinissa. Poikkeuksen muodostaa Nebraska, jossa tulotason kehitys nousi keskimääräistä korkeammalle Obaman aikana. Toisaalta myös Trumpin aikana kehitys oli noussut jo keskitasolle vuoden 2019 aikana.

Työllisyyskehityksen osalta graafit korreloivat tulotason kehityksen kanssa. Työllisyyslukemat kuitenkin näyttävät vielä selkeämmin ja tasaisemmin kaikkien vaa’ankieliosavaltioiden kohdalla heikomman taloudellisen kehityksen jakson Obaman aikakaudella. Näiden lukujen osalta myös Nebraska asettuu yleiselle linjalle eikä poikkea muista osavaltioista.

Työllisyysaste

Erityisen vahva pudotus työllisyydessä oli vuoden 2008 jälkeen Michiganissa. Kuten jo mainittua, talouden putoaminen vahvasti juuri vuoden 2008 jälkeen liittyy Lehman Brothersin kaatumisen käynnistämään globaaliin finanssikriisiin. Vaikka kriisi ei ollut presidentti Obaman syytä, hänen presidenttikauttaan leimasi joka tapauksessa talouskriisin runnoma heikko talouskehitys.

Osavaltiot kuten Michigan, jotka nojaavat vahvasti teollisuuteen (rust-belt) kärsivät finanssikriisistä huomattavasti. Kampanjoinnissaan Trump lupasikin palauttaa juuri näiden pohjoisten osavaltioiden teollisuuden ja työllisyyden. Hänen mukaansa osavaltiot eivät kärsineet vain finanssikriisistä, vaan myös taloudellisesta säätelystä, ympäristölainsäädännöstä, sekä epäedullisista kauppaehdoista globalisoidussa taloudessa.

Katsaus vaa’ankieliosavaltioiden bruttokansantuotteen kehitykseen osoittaa, että Yhdysvaltain talous lähti keskimääräistä suurempaan kasvuun presidentti Trumpin aikana. Toisaalta, kuten aiemmat graafit osoittivat, toipuminen Yhdysvaltojen taloudessa alkoi jo Obaman toisen kauden aikana.

Bruttokansantuote

Ongelmaksi Obaman varapresidentille ja vuoden 2020 demokraattipuolueen presidenttiehdokkaalle Joe Bidenille kuitenkin muodostuu se, että Obaman kauden talouskehitys joutui lähtemään syvältä pohjalta. Näin ollen se on alempana ainakin sitä potentiaalista kasvua, joka olisi voinut syntyä ilman talouskriisiä.

Kuten tarkastelu seitsemän ensimmäisen vaa’ankieliosavaltion kohdalta osoittaa, kumuloitu bruttokansantuotteen kasvu Trumpin kaudella oli huomattavasti korkeampaa kuin Obaman kaudella.

2008-2015 (Obama): punainen viiva osoittaa 2 prosentin kasvuastetta. Osavaltiot vasemmalta oikealle Arizona, Colorado, Georgia, Maine, Michigan, Minnesota.

2016-2019 (Trump): punainen viiva osoittaa 2 prosentin kasvuastetta. Osavaltiot vasemmalta oikealle Arizona, Colorado, Florida, Georgia, Maine, Michigan, Minnesota.

Huomion arvoista on eritoten vaalien kannalta usein ratkaisevan Floridan nopea kasvu Trumpin aikana. Kasvu on ollut lähes 3,2 prosenttia, kun se Obaman aikana jäi noin 0,6 prosenttiin. Sama kasvuvauhdin eroavaisuus toistuu myös jäljelle jäävien vaa’ankieliosavaltioiden kohdalla.

2008-2015 (Obama): punainen viiva osoittaa 2 prosentin kasvuastetta. Osavaltiot vasemmalta oikealle Nebraska, Nevada, New Hampshire, North Carolina, Pennsylvania, Virginia, Wisconsin.

2016-2019 (Trump): punainen viiva osoittaa 2 prosentin kasvuastetta. Osavaltiot vasemmalta oikealle Nebraska, Nevada, New Hampshire, North Carolina, Pennsylvania, Virginia, Wisconsin.

Neljässä osavaltiossa ylitettiin Trumpin kaudella yli kolmen prosentin kasvu: Arizonassa, Coloradossa, Floridassa ja Nevadassa. Vertailun vuoksi Obaman kaudella ainoastaan kaksi osavaltiota, Colorado ja Nebraska, ylsivät edes kahden prosentin kasvuun, sen sijaan kuusi osavaltiota jäi alle yhden prosentin kasvuvauhdin. Näiden lukujen valossa, Trumpilla on Yhdysvaltojen vaaleissa yleisesti ratkaisevassa asemassa ollut talous puolellaan.

Toisaalta samoin kuin Obama, myös Trump on nyt kohdannut ennalta-arvaamattoman iskun taloudelle. Koronavirus on kurittanut taloutta globaalissa mittakaavassa liikkeiden sulkemisen, kokoontumiskieltojen ja matkustusrajoitusten myötä. Demokraattipuolue on tehnyt parhaansa kaataakseen koronan aiheuttaman taloudellisen katastrofin Trumpin syyksi.

On kuitenkin eri asia, uskovatko äänestäjät tämän. Ovathan nimenomaan demokraatit ja demokraattijohtoiset osavaltiot olleet tiukimpia vaatimuksissaan yhteiskunnan ja talouden sulkemisesta. Mikäli tarkastellaan vain vaa’ankieliosavaltioiden talouskehitystä, Trumpin uudelleenvalinta näyttää hyvinkin mahdolliselta.

Jukka Nissinen (FT) on väitellyt yleisestä historiasta. Hän on vapaa tutkija, joka työskentelee viestintäteknologiseen murrokseen ja identifioitumiseen liittyvän projektin parissa. Hän on kiinnostunut ohjelmointikielten hyödyntämisestä tutkimuksessa.

1 kommentti

  1. Yhdysvalloissa eläkejärjestelmä on sellainen, että ihmiset (ne jotka ovat meikäläisten standardien mukaan kaukonäköisiä yhteiskunnan tukipilareita) sijoittavat varallisuuttaan työuran aikana. Näin he varmistavat tietyn tulotason eläkeiässä. Heille on erittäin tärkeää, miten pörssikurssit muuttuvat. Presidentti, jonka kaudella pörssikurssit nousevat saa tämän väestönosan äänet. Rahaa ei siis tule seinästä.

1 Trackback / Pingback

  1. Donald Trump: Norminsärkijä presidenttinä, osa 2 – Politiikasta

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*