Puolueet ovat osa edustuksellista demokratiaa. Puolueita koskevat analyysit tarjoavat näkökulmia poliittisiin puolueisiin yhteiskunnallisina toimijoina.
Suomen kolme suurta perinteistä puoluetta – SDP, keskusta ja kokoomus – ovat haasteista ja haastajista huolimatta pitäneet pintansa yli vuosisadan. Ne ovat yhtäältä jarruttaneet kiivainta muutosintoa, toisaalta mukautuneet ajan vaatimuksiin.
Sata vuotta eikä suotta – perinteiset puolueet pitävät edelleen pintansa Lue lisää »
Puolueet ovat vallankäyttäjiä ja osa päätöksentekokoneistoa. Uudessa juttusarjassa keskitytään puolueisiin ja pohditaan, miten ne ovat mukautuneet yhteiskunnan muutoksiin ja millaiselta näyttää niiden tulevaisuus.
Puolue on kuollut – eläköön puolue! Lue lisää »
Liike Nyt lähtee eduskuntavaaleihin edustuksellisen demokratian haastavalla agendalla. Miten sen tarjoama suora nettidemokratia puree äänestäjiin?
Liike Nyt ja nettidemokratian lupaus Lue lisää »
Valtavat päästövähennystavoitteet on vaikea istuttaa vallitseviin yhteiskunnallisiin realiteetteihin. Puolueohjelmien retoriikan tasolla realiteetit näyttäytyvät kuitenkin luonteeltaan muuttuvina.
Puolueissa herättiin ympäristöongelmiin Lue lisää »
Nuorisojärjestöistä ponnistava kansanedustaja on aktiivinen ja jo valmiiksi kokenut.
Eduskuntaa odottaa nuorennusleikkaus Lue lisää »
Nytkähtäisikö vuosikymmeniä junnannut keskustelu eteenpäin, jos poliittisesta osallistumisesta kirjoittavat myös lukisivat politiikan tutkimuksen kirjallisuutta?
Päiväni murmelina – 30 vuotta vanha puolueiden kriisi uusissa kansissa Lue lisää »
Liisa Hyssälä ja Jouni Backman ovat Sitran kutsumina vanhempina neuvonantajina valmistaneet raportin maamme edustuksellisen demokratian rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisesta. Kansanvallan peruskorjaus -nimisen raportin fokus kohdistuu valtiosektorin päätöksentekoon.
Arvio: Kansanvallan ylätason remonttia Lue lisää »
Suomalaisen politiikan kartaksi on nousemassa nelikenttä, jonka akseleista toinen on sosiokulttuurinen ja toinen kannattelee populismia ja teknokratiaa.
Presidentinvaalit kirkastivat politiikan uusia jakolinjoja Lue lisää »
Kamppailu äänestäjistä on näkynyt demareiden lähentymisessä oikeistopopulistisen retoriikan kanssa. Pohjoismaisen sosiaalidemokratian taustalta löytyvä hyvinvointivaltionationalismi on yhteydessä oikeistopopulistiseen nationalismiin.
Miksi sosiaalidemokraatit flirttailevat oikeistopopulistien kanssa? Lue lisää »
Suomen naiskansanedustajien määrä on maailman korkeimpia, mutta miehet sekä harkitsevat että tavoittelevat vaaliehdokkuutta useammin kuin naiset. Politiikan naisehdokkaiden miehiä pienempään määrään on monia syitä, eikä sen lisäämiseen siksi ole yhtä yksittäistä keinoa.
Kaikki alkaa ehdokkuudesta Lue lisää »
