Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarja alkaa! Sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan pandemian vaikutuksesta suomalaisiin muusikoihin ja muihin musiikkialan toimijoihin. Jaksossa vieraana on kirjailija, säveltäjä ja esiintyvä muusikko Eero Hämeenniemi ja sen juontaa kulttuurituottaja Hilla Okkonen.
Kulttuuriala on yksi koronapandemian pahiten riepottelemista toimialoista. Viimeisen vuoden aikana on käyty keskustelua muun muassa jaettujen kriisitukien riittävyydestä sekä niiden jakautumisesta eri toimijoiden kesken. Myös rajoitustoimenpiteiden oikeudenmukaisuus on herättänyt vahvoja mielipiteitä.
”Olen jäänyt kaipaamaan debatista eri alojen taiteilijoiden omaa ääntä ja hieman syvemmälle menevää analyysiä,” sanoo Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarjan juontaja Hilla Okkonen. ”Tämä podcast syntyi halusta kysyä suoraan taiteilijoilta poikkeusvuoden herättämistä tuntemuksista ja sen vaikutuksesta heidän työskentelyynsä.”
“Tämä vuosi on osoittanut, että kulttuurialojen ansaintalogiikkaa ei aina ymmärretä.”
“Tämä vuosi on myös osoittanut, että kulttuurialojen ansaintalogiikkaa ei aina ymmärretä”, Okkonen jatkaa. “Yhtenä podcastin tarkoituksena onkin valottaa politiikan ja taiteen välistä suhdetta. Sen eri jaksoissa keskustellaan muun muassa suomalaisen kulttuuripolitiikan tilasta ja siitä, mikä on taiteen merkitys kriisiaikana.”
Koronavuosi kulttuurialan silmin-sarjan viisi jaksoa julkaistaan kesäkuun 2021 aikana. Jaksot ovat kuunneltavissa Politiikasta-verkkolehden Soundcloud-palvelussa.
Elämyksiä etsimässä: pandemian vaikutus suomalaiseen musiikkiin ja muusikoihin
Sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan suomalaisen musiikkialan kriisitilasta ja sen tulevaisuudennäkymistä. Jaksossa vieraileva Eero Hämeenniemi kertoo poikkeusvuoden olleen hänelle alkulamaannuksen jälkeen tuottelias, vaikka live-esiintymisiä on ollut vähän. Sisilian Palermo vaihtui Suomen Keravaan ja Italian kaipuu osaltaan auttoi säveltäjän kahdeksannen kirjan Napolista etelään kirjoitusprosessissa.
Yksi jakson keskeisistä teemoista on koronapandemian vaikutus muusikoiden toimeentuloon. Vuoden 2020 lopulla musiikkialan etujärjestöjä yhteen kokoava vienninedistämisorganisaatio Music Finland arvioi, että koronapandemia tulee aiheuttamaan suomalaiselle musiikkialalle yli 200 miljoonan euron tulonmenetykset. Pahiten poikkeusvuodesta ovat kärsineet esiintyvät taiteilijat sekä elävän musiikin ala.
“Erittäin monet soittajat ovat suurissa vaikeuksissa”, Hämeenniemi kertoo. Hänen mukaansa tilanne on erityisen vaikea freelance-muusikoille, joista monet ovat jääneet vaille sekä keikkoja että rahallista tukea. Hämeenniemi kuvailee, kuinka monet hänen tuntemistaan soittajista ovat joutuneet turvautumaan omiin säästöihinsä tai jopa myymään omaisuuttaan selvitäkseen poikkeusvuoden aiheuttamista tulonmenetyksistä.
“Erittäin monet soittajat ovat suurissa vaikeuksissa.”
Yhdessä soittamisen, yleisön ja läsnäolon merkitys on pandemiavuonna myös korostunut entisestään. “Muusikko soittaisi varmaan autiolla saarellakin,” Hämeenniemi toteaa, “mutta on kivampi jos sinne tulee se Perjantai, joka tuo vaikka kookospähkinän jos on soittanut oikein hyvin.”
Jakso nauhoitettiin maanantaina 17.5.2021 Helsingissä.
Hilla Okkonen on valmistunut taiteen maisteriksi Bolognan yliopistosta ja työskennellyt erilaisissa kulttuuri- ja viestintäalan tehtävissä Suomessa ja Italiassa. Tällä hetkellä hän työskentelee Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin tuottajana Helsingissä.
Iida-Maria Tammi on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella ja Politiikasta taidetta -sarjan kuraattori. Hänen väitöskirjansa käsittelee avustustyöntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja humanitaarisen avun poliittista käyttöä Syyrian konfliktissa.
