Vuonna 2019 laadittu hallitusohjelma viitoitti tietä kohti arvopohjaista, globaalia ulkopolitiikkaa. Keväällä päättyvästä hallituskaudesta tuli kuitenkin kovan turvallisuuden ajanjakso, jonka aikana Suomi päätti hakeutua Natoon ja vahvistaa sotilaallista voimaansa.
Kriisit ovat leimanneet pääministeri Sanna Marinin hallituksen kautta. Monet keväällä 2019 luvatut asiat ovat toteutuneet, mutta moni lupauksista jää myös lunastamatta.
Timo Soinin puheiden maailmanjärjestys kytkeytyy siihen vuosisatoja vanhaan traditioon, jossa kosmos löytyy lännestä ja kaaos idästä.
Jatkuvasti seurattavien Nato-mielipiteiden jakaantuminen on näkynyt erityisesti Ukrainan kriisin jälkeen.
Tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvastaa Suomen naapuruuspolitiikan peruasetelmaa arvaamattoman Venäjän ja ystävällisen Ruotsin välissä.
Kahden kansallisen edun politiikka, jossa Venäjä-suhteita varjellaan historiallisena jatkumona YYA-aikakaudelle, sortuu historian opin yksinkertaistamisen ansaan.
Mikä voisi viedä Suomen Natoon?
Hallitustunnustelija Juha Sipilä kokosi listan kysymyksistä, joihin halusi eduskuntapuolueilta vastaukset.
Uudet kansanedustajat on valittu ja hallitusneuvottelut aloitetaan. Mitä eduskuntavaalien tulos tarkoitti turvallisuus- ja ulkopolitiikalle?
Puolueiden vaaliohjelmien analyysin toisessa osassa käsitellään erityisesti Natoa.
