Mennyttä, uutta vai uusvanhaa? Puolueettomuuden uusia tuulia
Ukrainan kriisin kuluessa on puhuttu Suomi-optiosta ja Itävallan mallista.
Mennyttä, uutta vai uusvanhaa? Puolueettomuuden uusia tuulia Lue lisää »
Front National ja Ranskan EU-vaalit
Äärioikeistolainen Front National nousi Ranskan europarlamenttivaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi.
Front National ja Ranskan EU-vaalit Lue lisää »
Onko EU:sta vähemmistöpoliittiseksi toimijaksi laajentumisen jälkeisessä Euroopassa?
Euroopan unioni näyttäytyy usein eurooppalaisen vähemmistöpolitiikan keskeisenä toimijana.
Onko EU:sta vähemmistöpoliittiseksi toimijaksi laajentumisen jälkeisessä Euroopassa? Lue lisää »
Euroopan suunta vaalien jälkeen
Eurovaalit päättyivät sittenkin keskustaoikeiston torjuntavoittoon. Eurokriittinen äärioikeisto osoitti voimansa, mutta ryhmien väliset ristiriidat vaikeuttavat yhteistyötä. Euroopalta puuttuu yhteinen suunta, kirjoittaa Timo Miettinen. ”This is the way the world ends /
Euroopan suunta vaalien jälkeen Lue lisää »
Vaalikeväinen Unkari, tuo iloinen eurooppalainen maa?
Poliittinen symboliikka sykkii kaupungin sydämessä. Emilia Palonen vie tässä longplay-artikkelissa lukijan Budapestiin ja Unkarin nykypolitiikkaan ja eurovaaleihin, joissa Fidesz sai yli puolet äänistä, äärioikeistolainen Jobbik rynni toiseksi suurimmaksi puolueeksi, mutta vasemmisto-liberaali-vihreä oppisitio nettosi kolmasosan kannatuksen.
Vaalikeväinen Unkari, tuo iloinen eurooppalainen maa? Lue lisää »
Europarlamentti oppi kumartamaan nörteille
“Eurooppalaiset kuluttajat ymmärtävät tänään äänestyksemme välittömät seuraukset. Roaming-maksut puheluille, tekstiviesteille ja datalle katoavat!” Europarlamentin huhtikuisessa täysistuntosalissa alkaa aplodimyrsky. Äänestyksellä uudistuksista telealalle on selvästi tehty konkreettista historiaa rivikansalaisen eduksi. Kylmät väreet
Europarlamentti oppi kumartamaan nörteille Lue lisää »
Hallinto ja itsesensuuri Venäjän sananvapauden tiellä – miksi glasnostin perintöä ei pidä unohtaa?
Glasnostin käsitteen merkityssisällöt voisivat toimia voimavarana itsesensuuria vastaan.
Miksi nämä vaalit olisivat erilaiset?
Loppuviikosta järjestettävien europarlamenttivaalien alla moni asiantuntija on todennut näiden vaalien eroavan kaikista edeltäjistään. Puhutaan ensimmäisistä ylikansallisista vaaleista tai aidosti eurooppalaisista vaaleista. Väite nojaa Karlheinz Reifin ja Hermann Schmittin vuonna 1980
Miksi nämä vaalit olisivat erilaiset? Lue lisää »
Tuleeko Venäjän politiikan tutkimuksesta taas sovjetologiaa?
Yhteiskunnallinen, taloudellinen ja poliittinen elämä kaipaisi juuri nyt monipuolista ja neutraalisti analysoitua faktatietoa itänaapurista.
Tuleeko Venäjän politiikan tutkimuksesta taas sovjetologiaa? Lue lisää »
