Akateeminen tutkimus suosii tiettyjä suuntauksia ja painotuksia. Samalla määritellään sitä, millainen tutkimus on tärkeää ja huomionarvoista – ja myös sitä, mikä ei ole. Neljä kansainvälisten suhteiden tutkijaa kertoo, mitkä ovat alan sokeita pisteitä.
Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan monenkeskisen yhteistyön ja YK:n katsottiin olevan kriisissä. Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa YK:n ja kansainvälisen rauhan ja turvallisuutta ylläpitävän arkkitehtuurin ylläpitämiseen?
Mitä kaikkea Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut presidentti Joe Bidenin johdettua maata vuoden verran?
Nyt kun maailma seuraa YK:n ilmastokokousta Glasgowssa, on hyvä hetki miettiä, miten ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua. Kolme asiantuntijaa pohtivat, mitkä näkökulmat keskustelusta puuttuvat.
Mitä varten YK on olemassa, mitä sen kuuluu tehdä ja kuka päättää? Jäsenmaat väittelevät näistä asioista jatkuvasti. YK pohjautuu kansainväliseen yhteistyöhön, mutta sen toiminnassa näkyy vaikutusvaltaisten maiden ohjaus.
Transatlanttisten suhteiden tulevaisuus, brexitin vaikutus EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja vastaaminen globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen ovat tulevankin EU:n parlamentin agendalla.
Nuorten tutkijoiden asemasta pitäisi puhua enemmän. Väitöskirjan jälkeinen elämä on monelle tutkijalle suuri tuntematon, jota nykyinen järjestelmä tukee heikosti. Toivomme, että myös muut aiheesta kiinnostuneet jakavat ajatuksiaan omilla puheenvuoroillaan, jotta …
Nuorten politiikan tutkijoiden tulevaisuuden näkymiä Lue lisää »
