EU-politiikka on nyt sisäpolitiikkaa
EU:n talouspolitiikka on muuttunut nopeasti viime vuosien aikana.
EU-politiikka on nyt sisäpolitiikkaa Lue lisää »
Artikkelit
Presidentti internetistä
Perinteisessä vaalikampanjoinnissa tärkeintä on ollut katukampanjointiin osallistuneiden käsiparien määrä, ei laatu. Uudenlaisessa sosiaalista mediaa hyödyntävässä vaalikampanjassa korostuu prosumerismi, jossa eri alojen ammattilaisten monipuoliset vahvuudet ja ammattitaito nousevat näkyvään rooliin rönsyilevässä
Presidentti internetistä Lue lisää »
Kiviniemen johtopäätökset korreloivat vaalitutkimusdatan kanssa
Keskustan Mari Kiviniemi ilmoitti huhtikuun alussa luopuvansa puolueensa puheenjohtajapestistä.
Kiviniemen johtopäätökset korreloivat vaalitutkimusdatan kanssa Lue lisää »
Kunnanrajat uusiksi kansanäänestyksillä?
Asiantuntijamiehet täyttävät taas mediaa provokatiivisisilla ehdotuksia.
Kunnanrajat uusiksi kansanäänestyksillä? Lue lisää »
Moderni maskuliinisuus ja myöhäismoderni politiikka
Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tapahtunut siirtymä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen informaatio- ja palveluyhteiskuntaan Suomessa ilmenee modernin yhteiskuntaan perustuneen maskuliinisuuden kriisinä, esimerkkeinä toimivat Matti Vanhasen kompuroinnit yksityiselämän ja julkisuuden välillä sekä Mikael Jungnerin
Moderni maskuliinisuus ja myöhäismoderni politiikka Lue lisää »
La vie en rose – sosialistinen Ranska kohtaa ongelmat
Muuttuiko elämä Ranskassa vaaleanpunaiseksi yhdessä yössä sosialisti François Hollanden voitettua presidentin vaalit? Rasismin, äärioikeiston ja median teemojen kautta muutosta selvittää Laura Parkkinen. ”Tänä iltana place de Bastille. Tänään olen täynnä iloa,
La vie en rose – sosialistinen Ranska kohtaa ongelmat Lue lisää »
Turkki löytyi uudelleen sen erilaisuuden kautta
Turkin alueellinen ja kansainvälinen rooli on muuttunut merkittävästi arabikevään seurauksena. Länsimaissa Turkki nähdään taas luotettavampana kumppanina, mutta tämä ei johdu pelkästään sen vakaammaksi koetusta politiikasta verrattuna alueen muihin valtioihin. Myös
Turkki löytyi uudelleen sen erilaisuuden kautta Lue lisää »
Demokratia Suomessa – ketä kiinnostaa?
Puhutaanko Suomessa demokratiasta? Kuka siitä puhuu? Miten? Ketä demokratian tila huolestuttaa, vai huolestuttaako ketään? pohtii Marja Keränen kolmen esimerkin, kansalaisvaikuttamisen politiikka-ohjelman, OECD:n maaraportin ja Sitran ”uusi demokratia”-hankkeen kautta. Ne nivoutuvat myös mm. Suomen Akatemian Valta Suomessa -projekteihin
Demokratia Suomessa – ketä kiinnostaa? Lue lisää »
Henkistä tsadilaisuutta
Reilun vuoden jatkunut kulttuuripoliittinen keskustelu Guggenheim-museon mahdollisesta rantautumisesta Suomeen siirtyi Helsingin kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen asemasotavaiheeseen. Ainakin toistaiseksi. Keskustelun loppukaneetti päätös olla viemättä asiaa kaupunginvaltuuston päätettäväksi tokko on. Museohanketta vastustaneiden poliittisten ja kulttuuristen voimien
Henkistä tsadilaisuutta Lue lisää »
Guggenheim ja kulttuuritalouden vastakkaiset trendit
Guggenheim-museoprojektin kaaduttua kaupunginhallituksessa haukuttiin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen projektin valmistelua ja suomalaisten epäluuloisuutta, mutta oliko lopulta näin? Jälkifordistinen fantasia Bilbao-efektistä vei kaupungin johtoa niin tiukasti ja kirjaimellisesti mukanaan, että varoittavia ääniä, vaihtoehdottomuutta ja
Guggenheim ja kulttuuritalouden vastakkaiset trendit Lue lisää »