NBA-liigan pelaajat poliittisina toimijoina

Kuva: Daniel McCullough / Unsplash (CC0)
Lukuaika: 6 min. 

Millaisina poliittisina toimijoina urheilutähdet ja tähtivalmentajat voivat profiloitua? Millaisia rajoitteita kaupallisuus ja julkisuus heille asettavat?

Pohjois-Amerikan koripallon miesten ammattilaisliiga NBA:n kasvoina toimivat sen pelaajat. He ovat juuri niitä näkyviä hahmoja, joita kuunnellaan ja joihin yleisö voi samaistua.

Aiemmassa artikkelissa käsiteltiin liigaa poliittisena toimijana. Tämä artikkeli siirtää katseen pelaajiin ja valmentajiin, jotka näyttelevät liigan itsensä ohella merkittävää poliittista roolia yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa.

Käyn läpi esimerkkejä viime vuosien poliittisuudesta sekä esittelen kolme nykyisen NBA:n pelaajaa, jotka ovat profiloituneet pelaamisensa lisäksi poliittisina toimijoina. Lopuksi pohdin urheilutähtien poliittisuutta, sen laajempaa merkitystä sekä niitä rajoitteita, joita kaupallisuus ja julkisuus mahdollisesti heille asettavat.

NBA:n pelaajien ja valmentajien suhde Donald Trumpiin

Viime vuosien yhteiskunnallinen kehitys on aktivoinut useita NBA:n pelaajia kommentoimaan Yhdysvaltojen sisäistä poliittista tilannetta. Presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana on nähty useita eri tilanteita, joissa pelaajat ovat ottaneet kantaa Trumpin politiikkaan.

NBA-pelaajat eivät toki ole olleet yksin Trump-kritiikkinsä kanssa. Esimerkiksi syksyllä 2017 alkoivat paljon julkisuutta saaneet Trumpin ja NFL-pelaajien väliset kiistat, joissa Trump syytti kansallislaulun aikana polvistuneita ja näin afroamerikkalaiseen yhteisöön suhteettomasti kohdistuvaa poliisiväkivaltaa protestoivia pelaajia epäisänmaallisiksi.

Toinen näkyvä ja konkreettinen muutos ammattilaisurheilijoiden ja Yhdysvaltain hallinnon välillä on ollut perinteisten Valkoisen talon tervehdyskäyntien loppuminen.

Näkyvä muutos ammattilaisurheilijoiden ja Yhdysvaltain hallinnon välillä on ollut perinteisten Valkoisen talon tervehdyskäyntien loppuminen.

Vuosikymmeniä kestäneenä perinteenä on ollut, että lähes kaikki suurten ammattilais- ja yliopistosarjojen mestarijoukkueet kutsutaan tapaamaan istuvaa presidenttiä hänen virka-asunnolleen Valkoiseen taloon.

Trumpin aikakaudella tämä perinne on kuitenkin yleisesti muuttunut, sillä Valkoisessa talossa on vieraillut enää vain noin puolet eri lajien mestaruusjoukkueista. Näidenkin joukkueiden pelaajista monet ovat boikotoineet vierailuja.

Osa joukkueista on kieltäytynyt itse vierailusta kun taas osan kohdalla presidentti Trump on julkisesti ilmoittanut, ettei aio edes kutsua heitä vierailemaan.

NBA:n ja Trumpin tulehtuneista suhteista kertookin paljon se, että mestarijoukkueen ja presidentin välille on muodostunut viime vuosina jopa eräänlainen kilpailu siitä, ehtiikö presidentti ilmoittaa julkisesti ettei aio kutsua joukkuetta Valkoiseen taloon ennen kuin joukkue kieltäytyy sinne menemästä.

Vuosien 2017 ja 2018 NBA-mestarijoukkue Golden State Warriors kieltäytyi, eikä Trump heitä kutsunutkaan. Joukkue korvasi vierailut Valkoisessa talossa vierailemalla vuonna 2018 kansallisessa afroamerikkalaisen historian museossa ja vuonna 2019 tapaamassa entistä presidenttiä Barack Obamaa.

Näiden ratkaisujen kautta joukkue asemoi itseään Trumpin hallinnon edustamaa politiikkaa ja amerikkalaisuutta vastaan.

Pelaajien lisäksi myös useat valmentajat ovat olleet kriittisiä Trumpia ja hänen politiikkaansa kohtaan.

Pelaajien lisäksi myös useat valmentajat ovat olleet kriittisiä Trumpia ja hänen politiikkaansa kohtaan. Tunnetuimmat tämän hetken NBA:n poliittiset valmentajat ovat Golden State Warriorsin Steve Kerr ja San Antonio Spursin Greg ”Pop” Popovich.

Molemmat heistä ovat useaan otteeseen kommentoineet huoltaan Yhdysvaltojen nykyisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä ja kohdistaneet kritiikkiään myös suoraan presidentti Trumpia vastaan.

Molemmat valmentajat ovatkin nousseet viime vuosina juuri Trumpiin kohdistuvan kritiikin takia sellaisten poliittisten vaikuttajien asemaan, joiden puheita siteerataan laajalti.

Lokakuussa 2019 NBA:n ja Kiinan välille puhkesi konflikti, joka sai alkunsa Houston Rocketsin toimitusjohtaja Daryl Moreyn Hongkongia puolustavasta twiitistä. Konfliktin aikana sekä Popovich että Kerr kieltäytyivät kommentoimasta tapahtumia.

Molemmat vetosivat siihen, ettei heillä ollut tarpeeksi kattavaa tietoa aiheesta eivätkä he siksi halunneet sekaantua asiaan. Tämä kirvoittikin presidentti Trumpilta kritiikkiä molempia valmentajia kohtaan.

Trumpin kommentit, joissa sekä Popovich että Kerr mainittiin nimeltä, ovat hyviä osoituksia siitä, miten merkittäviksi poliittisiksi hahmoiksi kyseiset valmentajat ovat nousseet yhdysvaltalaisen politiikan vastakkainasettelussa.

Pelaajat roolimalleina

Nykyisin Los Angeles Lakersia edustava LeBron James on kiistatta tämän vuosikymmenen NBA:n suurin supertähti.

Sen lisäksi, että James on saavuttanut supertähden aseman pelitaitojensa avulla kentällä, on hän monilla mittareilla mitattuna kaikkein suurin ja suosituin hahmo myös kentän ulkopuolella.

Hän on kasvattanut omaa brändiään muun muassa hankkimalla monenlaista koripallon ulkopuolista yritystoimintaa, joiden kautta hänen merkityksensä on kasvanut entisestään.

Hyväntekeväisyystoiminnassaan James on profiloitunut erityisesti kotikaupungissaan Akronissa Ohion osavaltiossa, jonne hän on muun muassa perustanut peruskoulun sekä lahjoittanut opiskelustipendejä tuhansille nuorille säätiönsä kautta.

LeBron Jamesin itsensä mukaan hänellä on yhteiskunnallisesti liian merkittävä rooli, jotta hän voisi vain olla hiljaa ja keskittyä pelkästään pelaamaan koripalloa.

Näiden hyväntekeväisyystoimien ohessa hän on myös luonut itselleen roolia äänekkäänä sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin kantaa ottavana hahmona. James on viime vuosina muun muassa osallistunut poliisiväkivaltaa vastustaviin protesteihin, tukenut Hillary Clintonia vuoden 2016 presidentinvaaleissa sekä erityisesti kritisoinut toistuvasti Trumpia ja hänen politiikkaansa.

Jamesin itsensä mukaan hänellä onkin yhteiskunnallisesti liian merkittävä rooli, jotta hän voisi vain olla hiljaa ja keskittyä pelkästään pelaamaan koripalloa.

Osin juuri tämän roolin takia James joutuikin lokakuussa 2019 myrskyn silmään kritisoituaan osaltaan NBA:n ja Kiinan välisen kiistan aloittanutta Houston Rocketsin toimitusjohtaja Moreyta.

Jamesin mielestä Morey ei ollut riittävän informoitu aiheesta ja asetti ajattelemattomuudellaan monet ihmiset sekä taloudelliseen että jopa fyysiseen vaaraan. James ilmoitti samalla, ettei itse halunnut kommentoida NBA:n ja Kiinan tai Kiinan ja Hongkongin kiistoja juuri siksi, ettei tiennyt aiheesta tarpeeksi.

James selvensi heti seuraavana päivänä, ettei hän ottanut kantaa itse asiaan, vaan ainoastaan piti Moreyn twiittiä ajattelemattomana nimenomaan siltä kantilta, mitä seurauksia sillä oli muille. Silti hän sai osakseen valtaisan määrän kritiikkiä. Jopa Suomen Yleisradio uutisoi Jamesin kommenteista.

Kriittisten äänien näkökulmasta Jamesin aiempi arvostettu yhteiskunnallisen kommentoijan rooli oli alisteinen hänen ”brändinsä” varjelulle.

Kommenttien saama kritiikki on samalla hyvä osoitus siitä, miten hankalaa jopa maailman suurimman koripallotähden kaltaisten toimijoiden on yhdistää poliittinen uskottavuus markkinavoimien logiikalla toimivaan henkilöbrändiin.

Jopa maailman suurimman koripallotähden kaltaisten toimijoiden on hankalaa yhdistää poliittinen uskottavuus markkinavoimien logiikalla toimivaan henkilöbrändiin.

Golden State Warriorsin takamies Stephen Currya pidetään eräänlaisena NBA:n uuden aallon supertähtenä, johon katsojien on helppo samaistua.

Curry tunnetaan myös laajasta hyväntekeväisyystyöstä, jota hän tekee muun muassa yhdessä vaimonsa kanssa. Trumpin valinta presidentiksi vaikuttaa aktivoineen Curryn myös poliittisesti.

Aiemmin mainittu kieltäytyminen mestaruuden jälkeisestä tervehdyskäynnistä Valkoiseen taloon oli Curryn itsensä mukaan tietoisesti poliittinen teko koko joukkueelta. Sillä oli tarkoitus herättää keskustelua siitä, millainen toiminta oli presidentille hyväksyttävää sekä mihin suuntaan amerikkalainen yhteiskunta oli menossa.

Peruessaan kutsun presidentti Trump viittasi erityisesti Curryn lausahduksiin. Tällä tavoin joukkueen kieltäytyminen henkilöityi Curryyn. Curry on jatkanut Trumpin kritisointia tämän jälkeenkin useaan eri otteeseen

Edellä mainittuja kahta supertähteä ehkä vielä kiinnostavampi poliittinen pelaaja tämän hetken NBA:ssa on Boston Celticsin turkkilainen Enes Kanter.

Hän on tullut peliuransa lisäksi tunnetuksi äänekkäänä Turkin nykyisen presidentin Recep Tayyip Erdoğanin vastustajana, minkä takia Turkin nykyhallinto on muun muassa mitätöinyt hänen passinsa ja pitänyt aiemmin hänen isäänsä vangittuna.

Koska Kanter on Yhdysvalloissa maanpaossa elävän Erdoğanin keskeisen kriitikon Fethullah Gülenin äänekäs tukija, Turkin nykyhallinto on julistanut myös Kanterin Gülenin tavoin terroristiksi, josta on annettu kansainvälinen pidätysmääräys.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Kanter itse ei voi eikä toisaalta halua lähteä Yhdysvalloista pois Erdoğanin ja hänen tukijoidensa takia – ei edes Lontooseen tai Torontoon.

Kanter on tästä syystä saanut kohdata myös huutelua yleisöstä sekä sensuuria liigan virallisessa turkinkielisessä sosiaalisessa mediassa. Molemmissa tapauksissa liiga toimi nopeasti antaen huutelevalle katsojalle porttikiellon sekä poistamalla turkkilaiselta yhteistyökumppaniltaan Twitter-tilin oikeudet.

Kanterin häiriköinti on kuitenkin jatkunut: lokakuussa 2019 hän kuvasi Twitteriin videon kahdesta miehestä, jotka Kanterin mukaan olivat Erdoganin tukijoita ja tulleet uhkailemaan ja nimittelemään häntä bostonilaisen moskeijan edustalle.

Kanter ottaa kuitenkin yhä poliittisesti kantaa Twitterissä sekä Turkin tilanteeseen että moniin muihin poliittisiin tapahtumiin. NBA:n ja Kiinan kiistaan liittyen hän kritisoi nimenomaan Jamesin kommentteja.

Kanterin omat kokemukset rajoitetusta vapaudesta kirvoittivat muistutuksen ”vapaus ei ole ilmaista!”

NBA-pelaajat poliittisina toimijoina

Koripalloliiga NBA:n pelaajat ja valmentajat ovat edellä esitellyn perusteella vahvoja ja merkittäviä poliittisia toimijoita erityisesti osana nykyistä yhdysvaltalaista yhteiskuntaa. Heitä seurataan ja heiltä kysytään näkemyksiä poliittisiin tapahtumiin.

Samalla nykyisellä sosiaalisen median aikakaudella pelaajilla ja muilla toimijoilla on muun muassa Twitterin kautta väline saada ajatuksiaan ja näkemyksiään laajasti esiin.

Pelaajat ja valmentajat tiedostavat oman roolinsa ja asemansa, koska poliittisuus on nykyisin Trumpin aikakaudella ikään kuin koko ajan läsnä kaikessa. Trumpin presidenttiys on aktivoinut afroamerikkalaisia urheilijoita kautta linjan, mutta NBA:ssa hänen politiikkaansa seuraukset ja reaktiot ovat näkyvillä ehkä kaikkein selvimmin.

Pelaajien vaikuttavuudesta puhuttaessa Trump ja hänen politiikkansa ei ole kuitenkaan ollut ainut merkittävä kehityskulku viime vuosien aikana. Pelaajat ovat omalla toiminnallaan muun muassa vaikuttaneet yleiseen ymmärrykseen ja suhtautumiseen mielenterveysongelmia kohtaan.

Pelaajat ovat omalla toiminnallaan vaikuttaneet yleiseen ymmärrykseen ja suhtautumiseen mielenterveysongelmia kohtaan.

Tämä nähtiin maaliskuussa 2018, kun Cleveland Cavaliersin tähti Kevin Love kertoi laajasti omista paniikkihäiriö- ja mielenterveysongelmistaan. Kesällä 2018 Toronto Raptorsissa tuolloin pelannut DeMar DeRozan avautui omasta taistelustaan masennusta vastaan.

Kyseisten menestyneiden pelaajien avautuminen koettiin pelaajia inhimillistävänä ja mielenterveysongelmiin liittyviä tabuja rikkovana.

Urheilusankareiden poliittista toimijuutta tarkasteltaessa on tärkeää myös tiedostaa, miten menestys urheilussa kulkee usein käsi kädessä poliittisen vaikuttavuuden kanssa. Tämä on täysin luonnollista, sillä urheilumenestyksen kautta pelaajat saavat samalla näkyvyyttä ja tilaa kertoa omia näkemyksiään.

Myös tähtipelaajat itse tiedostavat roolinsa ja asemansa, ja se onkin ikään kuin koko ajan kaikessa heidän toiminnassaan mukana. Toiset tähtipelaajat ovat profiloituneet erityisen yhteiskunnallisina toimijoina, kun taas toiset käyttävät vaikuttavuuttaan ja näkyvyyttään enemmänkin perinteiseen hyväntekeväisyystoimintaan.

Tähtiasema NBA:ssa ja poliittinen aktiivisuus eivät kuitenkaan ole historiallisesti aina kulkeneet käsi kädessä.

Eräs kaikkein tunnetuimmista koripallotähdistä on NBA-joukkue Charlotte Hornetsin nykyinen omistaja Michael Jordan, joka ei peliuransa aikana tullut tunnetuksi poliittisesta aktivismistaan, vaan enemmänkin omasta brändistään – erityisesti valtavan suosituista Air Jordan -urheilutossuista.

Jordanin väitetään lohkaisseen vuonna 1990 ystävälleen ”myös republikaanit ostavat tossuja” perusteluna sille, että hän oli kieltäytynyt julkisesti tukemasta afroamerikkalaista demokraattien kuvernööriehdokasta kotiosavaltionsa Pohjois-Carolinan vaaleissa.

Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut myös Jordanin osalta, ja hän onkin profiloitunut sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ongelmien korjaajana niin toimiensa kuin puheidensakin kautta.

Jordan muun muassa otti kantaa vuonna 2016 Yhdysvaltojen poliisiväkivaltaa vastaan, ja vuonna 2019 hän ilmoitti rahoittavansa kotikaupunkiinsa Charlotteen kaksi vähävaraisille tarkoitettua terveysasemaa.

Toisaalta vähemmän mairittelevana esimerkkinä on mahdollista käyttää Cleveland Cavaliers -joukkueen tähtipelaajan Kyrie Irwingin lausuntoja litteän maapallon (flat Earth) puolesta. Irwingin lausahdusta pidettiin ajattelemattomana ja vastuuttomana nimenomaan Irwingin kaltaiselta seuratulta urheilutähdeltä.

Oppilaat uskoivat maapallon olevan litteä, sillä heidän idolinsa oli näin sanonut.

Kritiikki laajeni entisestään, kun peruskoulujen opettajat kertoivat Irwingin lausuntojen tehneen heidän työstään aiempaa raskaampaa: oppilaat uskoivat maapallon olevan litteä, sillä heidän idolinsa oli näin sanonut.

Irwing lopulta pahoitteli lausuntoaan, mutta reaktio osoitti hyvin sen, miten suuri merkitys koripallotähtien kaltaisilla urheilijoilla on heidän faneilleen ja näitä ympäröivälle yhteiskunnalle.

NBA ja politiikka

On selvää, että NBA:n tai minkä tahansa urheiluliigan poliittisuus on moniulotteinen mutta kiinnostava aihepiiri. Tässä ja aiemmassa artikkelissa esitetyt esimerkit ja havainnot toimivat eräänlaisina kausioppaina aiheesta ja liigan nykytilanteesta kiinnostuneille.

Käsittelemättä tässä yhteydessä jäävät esimerkiksi 1990-luvun tähtipelaajan Dennis Rodmanin nykyiset läheiset suhteet Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-uniin, NBA:n työ naisten aseman vahvistamiseksi muun muassa naisten WNBA-liigan kautta tai esimerkiksi Earwin ”Magic” Johnsonin rooli HIV-tartunnan saaneiden puolestapuhujana 1990-luvun Yhdysvalloissa.

Ymmärrys liigaa ympäröivistä poliittisista ja yhteiskunnallisista latauksista on väistämätön osa laajempaa ja syvällisempää NBA:n seuraamista. Toki sarjaa voi seurata myös pelkästään laadukkaana koripallona, mitä se eittämättä kaudella 2019–2020 onkin – kiitos muuttuneiden voimasuhteiden.

Tällöin kuitenkin helposti menettää jotain olennaista itse kokemuksesta. Urheilu on väistämättä osa yhteiskuntaa ja politiikkaa.

Aki Luoto on Tampereen yliopistossa toimiva politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija, joka on viimeiset 25 vuotta seurannut mielestään huolestuttavan paljon NBA-koripalloa.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*