Poliittisia pistoja: mitä on käsityöaktivismi?

Kuva Paula Sankelon työstä.
Lukuaika: 4 min.

Neula ja lanka ovat poliittista! Politiikasta taidetta -sarjan tilaisuudessa pohdittiin craftivismin olemusta sekä taiteen että tieteen kautta. Keskustelu on nyt kuunneltavissa podcastina.

Esillä oli tutkija, craftivisti ja ilmastoaktivisti Paula Sankelon ilmastoaiheisia kantaaottavia tauluja, joita nähdään myös tämän jutun kuvituksena. Sankelo herättää kierrätettyjä perinteisiä kanavatöitä eloon kirjomalla niihin tekstejä ja puhekuplia luonnon ja ilmaston puolesta. Näin nyrjäytetään kesyt kanavatyöt kriittisiksi kannanotoiksi.

Käsityöaktivismin politiikasta olivat Sankelon lisäksi tutkija Inna Perheentuvan johdolla keskustelemassa Tampereen yliopiston median ja viestinnän tutkimuksen professori Kaarina Nikunen ja Tampereen yliopiston käsityötieteen yliopisto-opettaja Miia Collanus.

Paneelikeskustelussa vasemmalta oikealle Inna Perheentupa, Paula Sankelo, Kaarina Nikunen ja Miia Collanus.

Käyty keskustelu on kuunneltavissa podcasteina, jotka löytyvät tämän jutun lopusta.

Kuten keskustelussa kävi ilmi, käsitöillä on kautta aikojen tehty politiikkaa, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen on koettu pehmeän aktivismin aalto, kun käsityöaktivismi eli craftivismi on kasvattanut suosiotaan.

Kuva Paula Sankelon työstä.

Betsy Greerin jo vuonna 2003 lanseeramassa craftivismin käsitteessä näkyy käsityön ja poliittisen toiminnan symbioosi, uudenlaisen, vaihtoehtoisen aktivismin malli. Siinä poliittinen osallistuminen saa yksilöllisen toiminnan ja yksittäisten tekojen muodon konkreettisen käsillä tekemisen keinoin.

Craftivismi on ajatusten ja yhteiskunnallisten vaatimusten ilmaisua perinteisin käsityötekniikoin. Se on myös kollektiivista toimintaa vuorovaikutuksessa toisten kanssa, niin yhdessä tekemiseen perustuvissa ”yhteiskunnallisissa ompeluseuroissa” kuin sosiaalisen median muodostamissa yhteisöissä tai osana perinteisiä joukkoprotesteja.

Aktivisteja craftivismissa eivät yhdistä niinkään tavoite vaan keinot. Perinteisiä kädentaitoja ja yhteiskunnallista vaikuttamista yhdistävä toimintamuoto kokoaa ihmisiä hyvin erilaisista taustoista ja ikäryhmistä, ja tätä ovat vauhdittaneet erilaiset sosiaalisen median alustat ja yhteisöt, jotka mahdollistavat tekemisen tapojen, kokemusten ja craftivismin tuotosten jakamisen.

Craftivismi yhdistetään usein feminismin kolmanteen aaltoon, ja monet sen näkyvimmistä muodoista, kuten 2017 Yhdysvalloissa naisten marssilla monen mielenosoittajan päätä koristanut itse neulottu pussyhat, kommentoivat naisten asemaa ja oikeuksia.

Pussyhat-aktio oli samaan aikaan vastaus presidentti Donald Trumpin valtaannousuun ja harjoittamaan politikkaan. Kyseinen politiikka on kirvoittanut myös esimerkiksi Welcome Blanket -projektin, jossa kudotaan Yhdysvaltain uusille siirtolaisille ja pakolaisille peittoja tuomaan vastaanottajilleen konkreettisesti lämpöä ja lohtua vallitsevassa maahanmuuttopoliittisessa ilmapiirissä.

Symbolisemmin Trumpia haastava Tiny Pricks -projekti puolestaan koruompelee sosiaaliseen mediaan visuaalista arkistoa Trumpin twiiteistä.

Yhtä lailla craftivismilla tehdään näkyväksi ilmasto- ja ympäristökriisejä, kommentoidaan kulutuskapitalismia tai esimerkiksi viestitään suoraan poliitikoille.

Kuva Paula Sankelon työstä.

Tärkeintä on konkreettinen käsillä tekeminen. Suurissa kriiseissä tai vaikeissa poliittisissa tilanteissa konkreettinen tekeminen arjen tasolla paitsi rauhoittaa ja auttaa purkamaan ahdistusta myös voimaannuttaa ja johtaa usein myös “julkisempaan” aktivismiin.

Craftivismia kuvataan usein sisäiseksi aktivismiksi, jolla voi järjestää omia ajatuksiaan ja käsitellä kokemuksiaan. Työstämällä materiaalia voi työstää samalla omaa turhautuneisuuttaan; kokemus siitä, että voi tehdä jotain ja saa jotain konkreettista aikaan on potentiaalisesti voimakas.

Samalla on mahdollista kääntää negatiiviset tunteet positiivisiksi teoiksi. Welcome Blanketien kautta viha Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan muuttuu materiaalin myötä huolenpidoksi ja toisista välittämiseksi.

Kuva Paula Sankelon työstä.Craftivismi on tietyssä mielessä hyvin yksityinen tapa käsitellä poliittisia kipukohtia. Poliittisten kysymysten materiaalinen työstäminen kuitenkin muuttaa kodin poliittisen osallistumisen paikaksi ja tuo sen julkisen piiriin. Näin se laajentaa samalla poliittisen osallistumisen mahdollisuuksia esimerkiksi ihmisille, jotka eivät terveydellisistä syistä voi osallistua muilla tavoin.

Käsityöaktivismi tarjoaa vaihtoehtoisen tavan kommunikoida ja reagoida poliittisiin kysymyksiin myös niille, jotka eivät ole tunteneet muunlaisia toiminnan muotoja omakseen. Keinoiltaan ja filosofialtaan erilainen aktivismin muoto tarjoaa tilaa vaihtoehtojen ja utopioiden vapaaseen kuvittelemiseen.

Craftivismissa hidas käsillä tekeminen koetaan varteenotettavaksi vastareaktioksi kiireellisiin kriiseihin. Hidastaminen koetaan tarpeelliseksi mutta myös tehokkaaksi tavaksi toimia, sillä se antaa mahdollisuuden pohtia ja rakentaa vaikuttavaa aktivismia, joka kriisiytyneissä tilanteissa muuttuu helposti pelkäksi jatkuvaksi reagoinniksi.

Käsityöaktivismin hitaat prosessit ovat myös kritiikkiä kapitalismin tehokkuuden ylikorostumista, tehotuotantoa ja nopeaa kulutusta vastaan. Käsityöllä ja käsityöaktivismilla irrottaudutaan kuluttajan roolista, johon kansalaiset yhä useammin lokeroidaan.

Kuva Paula Sankelon työstä.

Vaikka käsityössä valmistetaan materiaalisia tuotteita, ne eivät ole olemassa ilman hitaita merkityksellisiä prosesseja, jotka liittyvät tuotteiden tekemiseen.

Käsityöaktivismi on näin ollen myös käytännöllinen tapa pohtia kestävää kulttuuria tai jälkifossiilista yhteiskuntaa. Käsityö antaa ymmärrystä materiaaleista ja on konkreettinen keino ylläpitää ja kuljettaa eteenpäin ylisukupolvisia taitoja, joita tehotuotanto ja automatisoituminen jatkuvasti karsivat.

Kuuntele podcastista lisää craftivismista, sen monimuotoisesta yhteisöllisyydestä, ”hitaan” ja ”hellän” aktivismin filosofiasta ja siitä, miten craftivismi liittyy jälkifossiilisen maailman kuvittelemiseen.

Osa 1:

 

Osa 2:

 

Osa 3:

 

Poliittisia pistoja: suuri käsityöaktivismikeskustelu järjestettiin 10.12.2019 ja se oli osa Politiikasta taidetta -toimintaa.

Tekstin on kirjoittanut Poliittisia pistoja -keskustelun pohjalta Tuija Lattunen, joka on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja Politiikasta taidetta -kuraattori.

 Tilaisuudessa ja podcastilla keskustelevat:

Inna Perheentupa (VTM, väitellyt) on projektitutkija Helsingin yliopistossa.

Paula Sankelo on ympäristötutkija, ilmastoaktivisti ja craftivisti.

Kaarina Nikunen on Tampereen yliopiston median ja viestinnän tutkimuksen professori.

Miia Collanus on Tampereen yliopiston käsityötieteen yliopisto-opettaja.

1 kommentti

  1. MINÄKIN TEEN KRAFTISMIA KOSKA KUVITAN SUOMALAISIA JUMALATTARIA JOTKA OVAT JÄÄNEET PATRIARKAALISEN KALEVALAN JA KANSANRUNOUDEN TUTKIMUKSEN VARJOON TILKKUTÖILLÄNI. KS. http://WWW.KAARINAKAILO.INFO

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*