Politiikasta selkokielellä -sarja: Suomessa vaaleissa käytetään d’Hondtin vaalijärjestelmää

Tiedätkö kuka on Victor d´Hondt? Yli sata vuotta sitten hän kehitti laskutavan, joka liittyy vaaleihin. Laskutavalla saadaan selville, ketkä ehdokkaat valitaan edustajiksi vaalien jälkeen. Tätä laskutapaa kutsutaan d´Hondtin vaalijärjestelmäksi. D´Hondtin vaalijärjestelmää käytetään melkein kaikissa Suomen vaaleissa.

Tässä tekstissä kerromme, millaisia vaaleja Suomessa on. Näytämme myös esimerkin, miten ehdokkaat valitaan vaalien jälkeen d’Hondtin vaalijärjestelmän mukaan.

Millaisia vaaleja Suomessa on?

Suomessa on monia erilaisia vaaleja. Seuraavaksi kerromme, millaisia vaaleja Suomessa on.

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaaleissa valitaan kansanedustajat Suomen eduskuntaan. Eduskunta päättää Suomen asioista. Se päättää esimerkiksi Suomen lait. Eduskuntavaalit ovat joka neljäs vuosi.

Eduskuntavaaleissa Suomi on jaettu 13:een vaalipiiriin. Jokaisessa vaalipiirissä on omat ehdokkaat.  Äänestäjä saa äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokasta. Äänestäjän vaalipiiri on se, missä hän asuu vakituisesti.

Eduskuntavaaleissa saavat äänestää yli 18-vuotiaat Suomen kansalaiset.

Kuntavaalit

Kuntavaaleissa valitaan jäseniä Suomen kuntien kunnanvaltuustoihin. Kunnanvaltuustot päättävät kuntien asioista esimerkiksi taloudesta. Kuntavaalit ovat joka neljäs vuosi.

Jokaisessa kunnassa on omat ehdokkaat. Äänestäjä saa äänestää vain oman kotikuntansa ehdokasta.

Kuntavaaleissa saavat äänestää ne yli 18-vuotiaat Suomen, Norjan, Islannin ja EU-maan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Myös muiden maiden kansalaiset saavat äänestää kuntavaaleissa, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa koko ajan yli kaksi vuotta.

Aluevaalit

Aluevaaleissa valitaan jäseniä hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen asioista esimerkiksi vammaisten ja vanhusten hoidosta. Aluevaalit ovat joka neljäs vuosi.

Suomessa on 21 hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen tehtävä on järjestää omalle alueelleen esimerkiksi terveyskeskusten palvelut sekä paloaseman toiminta.

Aluevaaleissa jokaisella hyvinvointialueella on omat ehdokkaat. Äänestäjä saa äänestää vain oman hyvinvointialueensa ehdokasta. Äänestäjän oma hyvinvointialue on se alue, mihin hänen kotikuntansa kuuluu.

Aluevaaleissa saavat äänestää ne yli 18-vuotiaat Suomen, Norjan, Islannin ja EU-maan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Myös muiden maiden kansalaiset saavat äänestää aluevaaleissa, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa koko ajan yli kaksi vuotta. Helsinkiläiset eivät saa äänestää aluevaaleissa, koska Helsingin kaupunki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen.

EU-vaalit

EU-vaalit ovat Euroopan yhteiset vaalit. EU-vaaleissa valitaan jäseniä Euroopan parlamenttiin. Parlamentti päättää EU:n taloudesta. Se säätää myös lakeja, jotka koskevat kaikkia EU:n kansalaisia. EU-vaalit ovat joka viides vuosi.

Jokaisessa EU-maassa on omat ehdokkaat. Jokainen äänestäjä saa äänestää vain oman maansa ehdokasta.

EU-vaaleissa saavat äänestää EU-maiden yli 18-vuotiaat kansalaiset.

Näin ehdokkaat valitaan edustajiksi d´Hondtin vaalijärjestelmän mukaan

Suomessa käytetään d´Hondtin laskutapaa eli vaalijärjestelmää eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa, aluevaaleissa sekä EU-vaaleissa. D´Hondtin vaalijärjestelmää käytetään vaalien jälkeen, kun selvitetään, ketkä ehdokkaat valitaan edustajiksi.

Seuraavaksi näytämme, miten äänet jaetaan ehdokkaille d´Hondtin vaalijärjestelmässä.

Eräässä vaalissa on mukana kolme puoluetta.

Puolueet ovat puolue P, puolue T ja puolue S.

Jokaisella puolueella on kolme ehdokasta.

1. Vaalien jälkeen vaalivirkailijat laskevat ensin, kuinka monta ääntä jokainen puolue sai.

Tässä vaalissa puolueet saivat ääniä seuraavasti:

2. Seuraavaksi vaalivirkailijat laskevat, kuinka monta ääntä jokainen ehdokas sai.

Ehdokkaat saivat ääniä seuraavasti:

Nyt jokaiselle ehdokkaalle lasketaan vertailuluku. Vertailuluku lasketaan ehdokkaan oman puolueen koko äänimäärästä.

Näissä vaaleissa ehdokkaiden vertailuluvut lasketaan näin.

Puolue P sai yhteensä 100 ääntä.

• Ehdokas A sai 50 ääntä. Koska Ehdokas A sai omassa puolueessaan eniten ääniä, hän saa vertailuluvun 100 eli puolueen koko äänimäärän.

• Ehdokas B sai 30 ääntä. Koska Ehdokas B sai omassa puolueessaan toiseksi eniten ääniä, hän saa vertailuluvun 50 eli puolet puolueen koko äänimäärästä.

• Ehdokas C sai 20 ääntä. Koska Ehdokas C sai omassa puolueessaan kolmanneksi eniten ääniä, hänen vertailulukunsa on 33 eli kolmasosa puolueen koko äänimäärästä.

Puolue T sai yhteensä 70 ääntä.

• Ehdokas D sai 40 ääntä. Koska Ehdokas D sai omassa puolueessaan eniten ääniä, hän saa vertailuluvun 70 eli puolueen koko äänimäärä.

• Ehdokas E sai 20 ääntä. Koska Ehdokas E sai omassa puolueessaan toiseksi eniten ääniä, hän saa vertailuluvun 35 eli puolet puolueen koko äänimäärästä.

• Ehdokas F sai 10 ääntä. Koska Ehdokas F sai omassa puolueessaan kolmanneksi eniten ääniä, hän saa vertailuluvun 23 eli kolmasosa puolueen koko äänimäärästä.

Puolue S sai yhteensä 50 ääntä.

• Ehdokas G sai 30 ääntä.  Koska Ehdokas G sai omassa puolueessaan eniten ääniä, hän saa vertailuluvun 50 eli puolueen koko äänimäärä.

• Ehdokas H sai 15 ääntä. Koska Ehdokas H sai omassa puolueessaan toiseksi eniten ääniä, hän saa vertailuluvun 25 eli puolet puolueen koko äänimäärästä.

• Ehdokas I sai 5 ääntä. Koska Ehdokas H sai omassa puolueessaan kolmanneksi eniten ääniä, hän saa vertailuluvun 16 eli kolmasosa puolueen koko äänimäärästä.

Kaikkien ehdokkaiden vertailuluvut ovat:

Nyt kaikkien puolueiden ehdokkaat laitetaan paremmuusjärjestykseen sen mukaan, mikä on ehdokkaan vertailuluku.

Suurin vertailuluku on Ehdokas A:lla. Siksi hän saa ensimmäisen paikan.

Ehdokkaiden paremmuusjärjestys

1. Ehdokas A, jonka vertailuluku on 100.

Toiseksi suurin vertailuluku on Ehdokas D:llä. Hän saa toisen paikan.

Ehdokkaiden paremmuusjärjestys

1. Ehdokas A, jonka vertailuluku on 100.

2. Ehdokas D, jonka vertailuluku on 70.

Kolmanneksi suurin vertailuluku on yhtä suuri kahdella ehdokkaalla eli Ehdokas B ja Ehdokas G. Heidän molempien vertailuluku on 50. Siksi he jakavat kolmannen paikan.

Ehdokkaiden paremmuusjärjestys:

1. Ehdokas A, jonka vertailuluku on 100.
2. Ehdokas D, jonka vertailuluku on 70.
3. Ehdokas B, jonka vertailuluku on 50.
4. Ehdokas G, jonka vertailuluku on 50.

Tällä tavalla kaikki ehdokkaat laitetaan paremmuusjärjestykseen. Lopullinen lista näyttää tältä:

1. Ehdokas A vertailuluku on 100.
2. Ehdokas D vertailuluku on 70.
3. Ehdokas B vertailuluku on 50.
4. Ehdokas G vertailuluku on 50.
5. Ehdokas E vertailuluku on 35.
6. Ehdokas C vertailuluku on 33.
7. Ehdokas H vertailuluku on 25
8. Ehdokas F vertailuluku on 23.
9. Ehdokas I vertailuluku on 16.

Näissä vaaleissa on jaossa kuusi paikkaa. Siksi listasta valitaan kuusi ensimmäistä ehdokasta edustajiksi, koska heidän vertailulukunsa ovat suurimmat.

1. Ehdokas A vertailuluku on 100.
2. Ehdokas D vertailuluku on 70.
3. Ehdokas B vertailuluku on 50.
4. Ehdokas G vertailuluku on 50.
5. Ehdokas E vertailuluku on 35.
6. Ehdokas C vertailuluku on 33.

Ehdokkaita H, F ja I ei siis valita edustajiksi.

VTT Jenni Karimäki on yliopistotutkija Helsingin yliopistossa.

Selkomukautus: Sanna-Leena Knuuttila

Artikkelikuva: Alexander / Pixabay

Tämä teksti on saanut Selkokeskuksen myöntämän selkotunnuksen. Teksti on mukautettu Jenni Karimäen artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä maaliskuussa 2022.

Artikkelia päivitetty 6.11.2023: Artikkeli ei täytä kaikilta osin Selkokeskuksen määrittelemiä selkokielisen artikkelin vaatimuksia, mistä johtuen selkomerkki on poistettu sivulta.

Artikkelia päivitetty 13.11.2023: Artikkelin taulukoita on muotoiltu saavutettavammaksi ja selkomerkille on myönnetty käyttöoikeus.