Kriiseistä on tullut normaaliajan politiikkaa
Kriisin käsite on levinnyt osaksi erilaisia merkityskamppailuja. Kriisin merkitystä tulisikin tarkastella koko laajuudessaan.
Kriiseistä on tullut normaaliajan politiikkaa Lue lisää »
Kriisin käsite on levinnyt osaksi erilaisia merkityskamppailuja. Kriisin merkitystä tulisikin tarkastella koko laajuudessaan.
Kriiseistä on tullut normaaliajan politiikkaa Lue lisää »
Uusi vaalilaki ei ole herättänyt laajaa julkista keskustelua. Puolueiden haasteena on saada äänestäjät ymmärtämään puolueäänten merkitys.
Saksan vuoden 2023 vaalijärjestelmäuudistus eurooppalaisena laboratoriona: Osa 2 Lue lisää »
Kansallismielisyyden kehityksestä löytyy yhdistäviä tekijöitä ja eroja monien kansojen kesken. Piret Peiker tutkii Viron kansallismielisyyttä eri näkökulmista.
Virolaisen nationalismin kehitys kansallisesta heräämisestä postkolonialismiin Lue lisää »
Mitkä ovat demokratian, yhteisöllisyyden ja sivistyksen ehdot ja mahdollisuudet nyky-yliopistossa?
Podcast: Yliopistosta, demokratiasta ja feministisestä poliittisesta taloudesta Lue lisää »
Ekonomistit ovat ideoiden vartijoina tärkeässä roolissa, kun vallitsevat politiikkaideat määrittävät millaiseksi käytännön politiikka muodostuu.
Mahtuvatko missiot ja kestävyyssiirtymä ekonomistien ajattelun rajoihin? Lue lisää »
Ranskalaisfilosofi Didier Eribonin nousu työväenluokasta kansainvälisesti tunnetuksi kirjailijaksi voisi olla tuttu rääsyistä rikkauteen -tarina.
Kirja-arvio: Työväenluokan muodonmuutos Lue lisää »
Donald Trump pyrki romuttamaan ympäristösääntelyä ja kulttuuriperinnön suojelua, Joe Biden on yrittänyt palauttaa edeltäjänsä purkamat normit.
Kevään 2024 presidentinvaaleissa mielipidemittausten luomat asetelmat kannustivat äänestäjiä mahdollisuuteen äänestää taktisesti.
Vaalipuheiden narratiivit lapsista ja nuorista paljastavat, että yhteiskunnallista tilaa nuorten kansalaistoimijuudelle jää hyvin vähän.
Nuoret ikäluokat vaalipuheissa – Odotustiloissa pidettyä kansalaisuutta? Lue lisää »