Demokratia on kansanvaltaa, mutta miten se toimii ja millaisia merkityksiä sille annetaan?
Platonin ja Aristoteleen ajoista 1900-luvulle saakka demokratia-sanalla oli hallitsevien yhteiskuntaluokkien keskuudessa kielteinen merkitys. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen länsimaissa demokratiaa on taas pidetty varsin myönteisenä asiana.
Kymmenen suomalaista kirjailijaa visioi demokratian tulevaisuutta. Miltä novellikokoelman demokratiakuvat näyttävät yhteiskuntatieteilijän silmin?
Kirja-arvio: Tarinoita demokratian tulevaisuudesta Lue lisää »
Äärioikeiston liikehdinnästä Suomessa kirjoitetaan tunteella ja tunteisiin vedoten sekä valtajulkisuudessa että sitä kritisoivassa vastajulkisuudessa. Näiden välisenä keskeisenä erona ovat julkaisujen erilainen arvopohja, ilmaisutavat ja tyyli, jotka määrittävät uutisoinnin tunnerakenteita.
Valta- ja vastamedia kirjoittavat tunteella, mutta eri tavoin Lue lisää »
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
Kysy politiikasta: Mikä on edustuksellisen ja puntaroivan demokratian ero? Lue lisää »
Elokapinan vaatimus kansalaisfoorumien perustamisesta osoittaa, ettei hätätilan tunteen ja demokratian kehittämisen tarvitse olla ristiriidassa.
Ilmastonmuutos, kansalaisfoorumit ja demokratian reunaehdot Lue lisää »
Ministereiden kasvava avustajamäärä herättää kritiikkiä niin median, virkamiesten kuin poliittisten vastustajien suunnalta. Vaikka kyseessä ei ole mitenkään uusi ilmiö, kotimainen tutkimuskirjallisuus on ollut asiasta vähäpuheinen. Mitä historiallisia selitystekijöitä avustajakunnan kasvulle on löydettävissä?
Ministerien kasvava avustajakunta – viisi selittävää tekijää Lue lisää »
Samoin kuin eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin, myös puntaroiviin kansalaiskeskusteluihin valitaan kansalaisia edustamaan muita. Puoluettaan ja poliittisia sitoumuksia kuuntelevat poliitikot kuitenkin eroavat tavallisista kansalaisista, jotka valitaan arpomalla ja jotka eivät edusta poliittisia ryhmittymiä. Voiko näitä kahta päätöksentekotapaa yhdistää?
Edustajuus puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa Lue lisää »
Hallituksen esitys hyvinvointialueiden perustamisesta ja soteuudistuksesta sisältää demokratian kannalta myönteisiä linjauksia, mutta myös kehitettävää löytyy. Uudelle päätöksentekoelimelle, aluevaltuustolle, pitää rakentaa oma identiteettinsä.
Lisääkö soteuudistus demokratian hyvinvointia? Lue lisää »
Tasa-arvon ajatus liittyy kansanvaltaan, mutta irtautuessaan yleisistä oikeusperiaatteista se voi muuttua vain valitulle kansalle varatuksi. Euroopan radikaalioikeistolaisilla liikkeillä ja puolueilla on tällaisia pyrkimyksiä – myös Suomessa.
Populismi, demokraattinen edustus ja radikaalioikeiston kynnys Lue lisää »
Toimivassa demokraattisessa yhteiskunnassa ja valtiossa on oltava monia institutionaalisia järjestelyjä.
Kysy politiikasta: Milloin valtio lakkaa olemasta demokratia? Lue lisää »
