Fossiiliriippuvuudesta toiseen – Euroopan valmius vihreään siirtymään on yhä selkiytymätön
Energiakriisin arveltiin vauhdittavan fossiilittomaan energiaomaravaisuuteen siirtymistä Euroopassa.
Energiakriisin arveltiin vauhdittavan fossiilittomaan energiaomaravaisuuteen siirtymistä Euroopassa.
Venäjä miehitti Krimin niemimaan keväällä 2014. Kärjistyneestä geopoliittisesta tilanteesta huolimatta eduskunta hyväksyi samana vuonna Fennovoiman ydinvoimalahankkeen, jossa keskeisessä roolissa oli venäläinen valtionyhtiö Rosatom.
Ydinvoiman historia sekä ydintekniikka ja sen vahva poliittinen luonne auttavat ymmärtämään, millaiseen asemaan ydinvoima asettuu kansainvälisessä valtapolitiikassa.
Ydinvoiman strateginen merkitys ja Ukrainan sota Lue lisää »
Fossiiliteollisuus sanoo orastavan energiakriisin olevan merkki siitä, että fossiilisista luopumista ei ole syytä kiirehtiä, kun taas energiamurroksen kannattajat näkevät tilanteessa erinomaisen perustelun katkaista fossiiliriippuvuus mitä pikimmin. Öljyvarantojen ehtyminen lähestyy politiikasta riippumatta.
Toinen koronasyksy toi energiakriisin Lue lisää »
Fossiilisten polttoaineiden ja teollisen sivilisaation välillä on kohtalonyhteys, mutta koronaviruskriisi vahvistaa kuoppaista siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä. Öljykuplaa puolustetaan lähes millä hinnalla hyvänsä.
Öljy koronakriisin ensikuukausina Lue lisää »
Ympäristöongelmat ovat aina olleet viheliäisiä. Nyt ne ovat niitä entistä enemmän.
Viheliäisten ongelmien aika Lue lisää »
Valtavat päästövähennystavoitteet on vaikea istuttaa vallitseviin yhteiskunnallisiin realiteetteihin. Puolueohjelmien retoriikan tasolla realiteetit näyttäytyvät kuitenkin luonteeltaan muuttuvina.
Puolueissa herättiin ympäristöongelmiin Lue lisää »
Energian vallankumous on vääjäämätön ja täysin mahdollinen, mutta miksi se etenee niin hitaasti?
Energian vallankumous sähköistää ilman hiiltä Lue lisää »
Millaista taloustutkimusta materiaalisten reunaehtojen huomioiminen ja erityisesti Pariisin ilmastotavoitteiden mukaiset päästövähennykset edellyttävät?
Kun kansalaisten perinteinen poliittinen osallistuminen vähenee, etsitään täydentäviä tai korvaavia osallistumismuotoja. Missä määrin suomalaiset kannattavat poliittista kuluttajuutta ja häivedemokratiaa poliittisen osallistumisen muotoina?