Populismin evoluutio Suomessa
Suomen pienviljelijäin puolueesta perussuomalaisiin – millaista suomalaisen populismin kehitys on ollut?
Historia on erottamaton osa politiikan ja yhteiskunnan tutkimusta.
Suomen pienviljelijäin puolueesta perussuomalaisiin – millaista suomalaisen populismin kehitys on ollut?
Historiankirjoitukselta on odotettu sitä ”oikeaa” eurooppalaista kertomusta, joka lopettaisi kiistelyn eurooppalaisesta identiteetistä. Historiankirjoituksen mahdollisuudet vastata näihin odotuksiin ovat kuitenkin rajalliset.
Emeritusprofessori Seppo Hentilän Pitkät varjot 1918 -kirja on laadukasta työtä, josta ikävä kyllä puuttuu lähes tyystin historiapolitiikan, muistin ja julkisen historian teoreettisempi tarkastelu.
Miltä 2010-luvun kansainvälinen politiikka näyttää 1960- ja 1970-luvun opiskelijaliikehdinnässä mukana olleen ja siitä akateemisen kimmokkeen saaneen idealistin silmin?
Suomalaisen peruskoulu-uudistuksen poliittinen kamppailu on kiinnostava ikkuna historian käyttämiseen päivänpolitiikan välineenä. Yhteiskuntajärjestystä koskevien ihanteiden yhteentörmäys oli keskeistä peruskoulun poliittisissa ristiriidoissa.
Perinnössä on kyse siitä, miten menneisyys ohjaa ”meidät”, nykyihmiset, tulevaan.
Korostamalla menneisyyden konfliktisuutta ylläpidetään ihmisen ja suden välisen suhteen nykyistä konfliktisuutta. Tappaminen ei kuitenkaan ole ainoa tapa elää yhdessä susien kanssa.
Suomessa poliitikot tuntuvat olevan vähän kiinnostuneita historian opetuksesta. Mitä tämä kertoo politiikasta tai historian opetuksesta?
Antti Blåfieldin toimittama artikkelikokoelma Historian käyttö ja väärinkäyttö valottaa historiapolitiikkaa, historian politisointia ja sillä politikointia kansainvälisen politiikan tapahtumien kautta.
Kuinka erottaa historian käyttö sen väärinkäytöstä tai hyväksikäytöstä?