Päiväni murmelina – 30 vuotta vanha puolueiden kriisi uusissa kansissa
Nytkähtäisikö vuosikymmeniä junnannut keskustelu eteenpäin, jos poliittisesta osallistumisesta kirjoittavat myös lukisivat politiikan tutkimuksen kirjallisuutta?
Politiikasta.fi julkaisee analyyseja myös politiikan tutkimuksesta tieteenalana.
Nytkähtäisikö vuosikymmeniä junnannut keskustelu eteenpäin, jos poliittisesta osallistumisesta kirjoittavat myös lukisivat politiikan tutkimuksen kirjallisuutta?
Capoeira opettaa yhteisöllisyyttä ja kehotietoisuutta. Kaksi viikkoa etnografista kenttätutkimusta pakolaisleirillä opettaa tutkijaa.
Politiikka-lehden numerossa 4/2017 keskustellaan eduskunnasta ja sen tutkimisesta useasta eri tulokulmasta.
Jalkautuminen eduskuntaan nauhurin kanssa avaa uusia horisontteja politiikan käytäntöihin, perinteisiin, uskomuksiin ja dilemmoihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että muut laadulliset tai määrälliset menetelmät pitäisi jättää vähemmälle huomiolle.
Näyttää siltä, että osalta politiikan tutkijoista puuttuu ymmärrys siitä, millaiset tekijät päätöksiin vaikuttavat ja mitä näissä prosesseissa syntyvistä dokumenteista voidaan päätellä.
Strategisten linjausten ja visioiden avoimuus, osallistavuus ja ennakoitavuus voivat antaa turvaa kylmimpiinkin olosuhteisiin, mutta ne eivät poista politiikan tekemisen tarvetta.
Tutkimuskentän säätilojen ennakointi on vaikea tehtävä, koska huomiota tulee samanaikaisesti kiinnittää useisiin rintamiin. On kuitenkin tärkeää, että keskustelu ei rajoitu vain ammattimaisten ”meteorologien” piiriin.
Perustulokokeiluun valikoituminen on esitetty ”arpajaisvoittona”, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia. Valtion käyttäytymisperustaiseen ohjaukseen liittyy kuitenkin monia eettisiä ja poliittisia kysymyksiä, jotka herättävät perusteltua kritiikkiä.
Metsäbiomassoista käytävä poliittinen paini ja ärhäkkä julkinen keskustelu valottavat hyvin ekologisen rakennemuutoksen ydinongelmia.
Kesäkuu 2017 on ollut suomalaisen politiikan maineenhallinnan painajainen.