Markkinalogiikasta yliopistoyhteisöön
Ritva Engeström huomauttaa, että tieteen oma logiikka ja tieteen hyödyllisyys eivät ole lähtökohtaisesti toistensa vastakohtia.
Yliopisto on myllerryksen keskelle määrärahojen pienentyessä merkittävästi. Mikä on yliopiston tulevaisuus?
Ritva Engeström huomauttaa, että tieteen oma logiikka ja tieteen hyödyllisyys eivät ole lähtökohtaisesti toistensa vastakohtia.
”Minusta vapaa tiede on nimenomaan sellaista, joka määrittelee itse omat tutkimuskohteensa eikä toimi minkään muun välikappaleena.”
Antti Hautamäki ehdottaa ratkaisuksi sivistysyliopiston ja hyöty-näkökulman dilemmaan uushumboldtilaista yliopistokonseptia.
Lukukaudestaan maksava opiskelija-asiakas odottaa rahoilleen vastinetta. Miten se toteutetaan historiallisten suurten koulutusleikkausten aikana?
Opetuksen tarkoituksena ei ole pelkästään siirtää tietoa opiskelijoille vaan myös kehittää heidän taitojaan ja sivistystään.
Tietotyö onorganisoitu niin, että yhteiskunnasta ja työelämän käytännöistä nousevat ongelmat muuttuvat yksilöiden ongelmiksi.
Yhteiskuntatutkijoina pyrimme ymmärtämään, miten maailma toimii. Samalla kuitenkin elämme tässä maailmassa.
Keskustelu yliopisto-opintojen tuottamista työelämävalmiuksista on vakiintunut viime vuosina julkiseen keskusteluun.
Miten valtiovarainministeri Alexander Stubb pyrki rakentamaan siltoja yleisöön, josta iso osa oli oletettavasti kriittinen hallituksen säästölinjauksia kohtaan?
Minkälaisen retoriikan varaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen avoimen kirjeensä rakentaa?