Toimituskunnan suositukset kesälomille

Lukuaika: 5 min.

Politiikasta-lehden toimituskunta tarjoilee taas luku- ja tapahtumavinkkejä ennen lehden siirtymistä kesälomalle heinäkuun ajaksi.

Tästä artikkelista löydät listauksen toimi hyödyllisiksi tai mielenkiintoiseksi todettuja sekä suomen- että ruotsinkielisiä tai suomennettuja tietokirjoja ja muita ajatuksia herättäviä teoksia, joita kelpaa lukea muulloinkin kuin kesällä.

Koronaviruspandemiasta johtuneen poikkeustilan vuoksi toimituskuntamme haluaa erityisesti tukea kulttuurialaa vinkkaamalla kirjojen lisäksi myös muutamaa kulttuurialan tapahtumaa.

Politiikasta-lehti palaa kesätauoltaan elokuun alussa, jolloin vastaamme taas sähköposteihin ja julkaisemme uusia juttuja.

 

Kirjavinkit:

Bauman, Zygmunt: Sosiologinen ajattelu. Vastapaino: 2020.

Kesän paras self help -kirja ei tyrkytä halpoja neuvoja, vaan johdattaa lukijansa sosiologisen ajattelun pariin. Zygmunt Baumanin helppolukuinen teksti auttaa katsomaan omaa arkea kenties uusin silmin, uteliaampana ja herkempänä erilaisille elämän konteksteille sekä muille sosiologisille termeille.

 

Gustafsberg, Harri ja Holmavuo, Heidi: Karhuryhmä. Otava: 2019.

Karhuryhmä on mukaansa tempaava tarina poliisin erikoisyksikkö Karhun hurjimmista operaatioista. Samalla se on kuvaus ihmismielen hauraudesta ja synkkyydestä mutta myös sietokyvystä. Kirjan luvut koostuvat lyhyistä tarinoista ja joihinkin on liitetty mukaan selfhelp -osuuksia, jotka haastavat lukijaa pohtimaan arjen haasteita Karhun psykologisten toimintamallien mukaisesti. Kesälomalla voikin olla hyvää aikaa päivittää stressinhallintakykyjä ja tietoista läsnäoloa.

Kesälomalla voi olla hyvää aikaa päivittää stressinhallintakykyjä ja tietoista läsnäoloa.

 

Havel, Václav: Euroopan toivo. Esseitä ja puheita 1978–2002. niin & näin: 2020.

Tšekkoslovakian viimeisen ja Tšekin tasavallan ensimmäisen presidentin Václav Havelin käännetty esseekokoelma on mainio osoitus siitä, että politiikassa toimiminen ja ajattelu eivät sulje toisiaan pois. Punnitut ajatukset ”valheessa elämisestä” ja Euroopan tulevaisuudesta ovat edelleen relevanttia luettavaa.

 

Himmelroos, Staffan och Strandberg Kim (red): Ur majoritetens perspektiv. Opinionen om det svenska i Finland. Svenska Litteratursällskapet i Finland: 2020.

Undersökningar om språkfrågan i Finland fokuserar oftast på den svenskspråkiga minoriteten ställning. Mer sällan undersöks frågan ur den finskspråkiga majoritetens perspektiv. Denna antologi, redigerad av Staffan Himmelroos och Kim Strandberg, innehåller kapitel av tolv forskare som utifrån ett unikt enkätmaterial analyserar olika aspekter av den finskspråkiga opinionen gentemot det svenska i Finland. Boken utgör viktig läsning för alla som intresserar sig för relationerna mellan språkgrupperna.

Boken utgör viktig läsning för alla som intresserar sig för relationerna mellan språkgrupperna.

 

Kempas, Karla ja Tegelberg, Veera: Voittajien ja häviäjien Suomi — Asuntovarallisuuden uusjako. Vastapaino: 2021.

Kirja perehtyy tärkeään aiheeseen, sillä asuntovarallisuus on monen suomalaisen keskeisin omistusmuoto, joka myös periytyy. Asuntovarallisuus on kuitenkin eriytymässä sukupolvien ja sijainnin mukaan; toisaalla asuntojen hinta karkaa käsistä, kun taas toisaalla asunnot eivät käy kaupaksi, vaan muuttuvat jopa varallisuuserästä kuluksi. Asumisesta puhutaan entistä enemmän sijoituksena – markkina-arvon kautta. Kirjan on erittäin ajankohtainen suomalaisen asunto-omistamisen sekä myös asuntorakentamisen poliittisen talouden kannalta.

 

Kotilainen, Noora ja Laine, Jussi: Muuttoliike murroksessa. Metaforat, mielikuvat, merkitykset. Into: 2021.

Kirja analysoi muuttoliikkeestä käytävää julkista keskustelua, siinä käytettävää retoriikkaa ja keskustelun yhteiskunnallista vaikutusta. Teos osoittaa, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa muuttoliikkeestä käytettävät käsitteet luovat mielikuvia ja muokkaavat käsitystämme aiheesta. Mitä tuntemuksia ja ajatuksia herättää esimerkiksi käsite pakolaiskriisi? Entä miten mielikuviimme vaikuttaa se, että ihmisten liikkumista käsitteellistetään luontoilmiöretoriikan avulla puhumalla esimerkiksi ”pakolaisvyöryistä” ja asettamalla se vastakkain ”meidän” suomalaisen yhteiskuntamme kanssa?

Teos osoittaa, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa muuttoliikkeestä käytettävät käsitteet luovat mielikuvia ja muokkaavat käsitystämme aiheesta.

 

Kotilainen, Noora ja Vuorelma, Johanna (toim.): Kun tutkija kohtaa vihaa – Asiantuntijuus, tiede ja julkisuus. Rosebud/Umpihanki: 2021.

Osin Politiikasta-lehden Kun tutkija kohtaa vihaa -juttusarjasta juontanut kirjaprojekti lisää lukijan ymmärrystä siitä, millaista painetta ja palautetta julkisuudessa toimiva tai näkyvä asiantuntija saa osakseen. Kirjassa ääneen pääsee yli kymmenen tutkijaa eri tieteenaloilta. He kertovat omista kokemuksistaan ja tutkimushankkeistaan, jotka ovat herättäneet vihamielisiä reaktioita. ”Kaiken maailman dosentit” kohtaavat vähättelyä myös poliitikoilta. Kirja on myös arvosteltu Politiikasta-lehdessä.

 

Latour, Bruno: Matkalla Maahan — Politiikka ja uusi ilmastojärjestys. Vastapaino: ilmestyy 30.7.2021.

Bruno Latourin esseemäinen teos esittää provokatiivisesti eriarvoisuuden nousun, heikosti säännellyn globaalin talouden ja ilmastonmuutoksen kieltämisen osana yhtenäistä poliittista ilmiöitä. Maailmanpoliittinen eliitti on viime vuosikymmeninä luonut olosuhteet, jossa yhteinen, kaikkien jakama maailma hälvenee samalla kun maapallon kantokyky murentuu. Miten löytää yhteinen maaperä uudelleen?

Bruno Latourin esseemäinen teos esittää provokatiivisesti eriarvoisuuden nousun, heikosti säännellyn globaalin talouden ja ilmastonmuutoksen kieltämisen osana yhtenäistä poliittista ilmiöitä.

 

Mäkelä, Maria, Björninen, Samuli, Hämäläinen, Ville, Karttunen, Laura, Nurminen, Matias, Raipola, Juha ja Rantanen, Tytti (toim.): Kertomuksen vaarat – Kriittisiä ääniä tarinataloudessa. Vastapaino: 2020.

Facebookissa niin poliitikkojen kuin journalistienkin huomion saaneen Kertomuksen vaarat -projektin kollektiivisesti kirjoittama kirja avaa nykyisen tarina- ja huomiotalouden tyypillisimpiä oireita. Millainen on hyvä, koukuttava tai jaettava tarina? Ääneen pääsee myös moni tarinataloudesta tuttu toimija. Arkipäivän tarinallisuus saa kirjassa osakseen perusteellista mutta myös perusteltua kritiikkiä.

 

Reuter, Martina (toim.): Miesvaltaa murtamassa. Gaudeamus: 2021

Arvokas lisäys suomalaiseen kirjallisuuteen feministisen liikkeen historiasta. Kokoelma uusia käännöksiä vähemmän tunnettujen naisajattelijoiden poliittista kirjoituksista miesvallasta ja sen murtamisesta renessanssista 1800-luvulle.

Arvokas lisäys suomalaiseen kirjallisuuteen feministisen liikkeen historiasta.

 

Väliverronen, Esa ja Ekholm, Kai (toim.): Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus. Vastapaino: 2020.

Suomen tiedekustantajien liiton ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuoden tiedekirjana palkitsema  teos on äärimmäisen ajankohtainen yhteenveto erilaisista uhista tutkijan ja tieteen sananvapaudelle. Kirja osoittaa, että nämä keskeiset vapaudet eivät ole uhattuina vain autoritäärisissä maissa, vaan näiden perusoikeuksien puolustusta tarvitaan kaikkialla, myös arjessa. Yhteiskunnallisen murroksen tilasta kertoo paljon tutkijoiden ja yliopistojen asema yhteiskunnassa. Kirja on myös arvosteltu Politiikasta-lehdessä.

 

Tapahtumavinkit:

Banksy. A visual protest (15.5. – 10.10., Serlachius museot, Mänttä)

Luultavasti maailman kuuluisimman katutaiteilijan ja taidemaailman kapinallisen Banksyn teokset henkivät huumoria ja visuaalista taitoa. Banksy pureutuu teoksillaan modernin maailman ongelmiin. Banksyn tuotantoa ensimmäistä kertaa Suomessa laajasti esittelevä näyttely sisältää yli sata eri kokoelmista lainattua teosta. Banksyn henkilöllisyyttä ei vieläkään tiedetä, eikä näyttelykään ole taiteilijan tyylin mukaisesti auktorisoitu. Näyttelyyn ei ole pääsymaksua, mutta koronarajoitusten vuoksi vieraita pyydetään varaamaan vierailuaika etukäteen.

 

Sodan ja rauhan keskus Muisti (4.6. alkaen, Mikkeli)

Mikkeliin Puolustusvoimien Päämajamuseon yhteyteen perustettu Sodan ja rauhan keskus Muisti on tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Muistin toiminta perustuu humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen kotimaiseen ja kansainväliseen sodan tutkimukseen. Näyttelyssä voi aikamatkustaa erilaisten historiallisten tarinoiden välityksellä sodan ja rauhan sekä arjen ja historian läpi. Näyttelyn taustalla on myös oma oppimissuunnitelma. Keskus pyrkii omalta osaltaan edistämään tieteellisen ajattelutavan leviämistä sekä tiedeviestintää. Näyttelyt hyödyntävät digitaalisuutta ja uutta teknologiaa tuoden näyttelyn vierailijan luo; osallisuus on oleellinen osa näyttelyn kokonaisuutta.

Muistin toiminta perustuu humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen kotimaiseen ja kansainväliseen sodan tutkimukseen.

 

Täydenkuun tanssit -festivaali (20.-24.7., Pyhäjärvi)

Pyhäjärvellä jo vuodesta 1992 saakka järjestetty Täydenkuun tassit -festivaali täyttää tänä vuonna pyöreitä! Heinäkuussa järjestettävän festivaalin taiteellisena johtajana toimii Alpo Aaltokoski ja sen ohjelmaan kuuluu niin tanssia ja musiikkia kuin myös historian siipien havinaa. Juhlavuoden kunniaksi festivaali tarjoaa päivittäin myös ilmaista opetusta eri tanssilajeista.

 

Tietokirjafestivaali TIETOKIRJA.FI (25.-26.8., Helsinki)

Tämän vuoden tietokirjafestivaalin teemana on ”Poikkeus”. Tapahtuman ohjelmaan sisältyy poikkeusta eri kanteilta pohtivia paneelikeskusteluja ja tietokirjailijoiden haastatteluja. Tämän lisäksi festivaaleilla tullaan keskustelemaan naisten roolista historiankirjoituksessa. Tapahtuma järjestetään vanhalla Kauppakorkeakoululla Helsingissä, jonka lisäksi se striimataan verkkoon.

Volter Kilpi Kustavissa -tapahtumassa järjestetään koko perheen tiedehetki teemalla ”Kuka syö rakkolevää?”

 

Volter Kilpi Kustavissa-kirjallisuusviikko 2021 (14.-18.7., Kustavi)

Volter Kilpi Kustavissa on monitaiteinen kirjallisuustapahtuma, jonka ohjelma koostuu yleisöluennoista, keskustelutilaisuuksista, sekä erilaisista teatteri- ja musiikkiesityksistä. Huomionarvoista on erityisesti perjantaina 16.7. verkossa järjestettävä tietokirjapäivä, jossa teemana on pyhyys. Tämän lisäksi lauantaina 17.7. järjestetään koko perheen tiedehetki teemalla ”Kuka syö rakkolevää?”

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*