Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen listasi Unionin tila -puheessaan EU:n saavutuksia sekä tulevia aloitteita. EU:n arvot hakevat paikkaansa muuttuvassa maailmanjärjestyksessä.
Vuosittainen Unionin tila -puhe linjaa Euroopan unionin maailmanpoliittista toimijuutta ja sen keskeisiä strategisia prioriteetteja. Erityisesti se ilmentää EU:n ja sen johtajan itseymmärrystä roolistaan maailmassa. Puhe on aiempaa merkittävämpi, koska Euroopan komission rooli on kasvanut erilaisten kriisien ratkaisijana.
Puheen valmistelusta onkin tullut tärkeä prosessi, johon käytetään paljon aikaa ja osallistetaan useita tahoja, kuten poliittisia puolueita ja eturyhmiä. Lopputuloksena puheen tulisi tarjota kaikille jotain, mutta samalla kuvastaa myös antajansa persoonaa ja johtajuutta.
Puhe pidetään Euroopan parlamentissa, mikä korostaa komission poliittista vastuuta parlamentille. Parlamentin poliittiset ryhmät kuuntelevat puheen painotuksia herkällä korvalla ja reagoivat toisinaan voimakkaasti. Lisäpainetta tuovat vuosittain vaihtuvat arvovaltaiset vieraat, joille puheessa yleensä luvataan merkittäviä asioita. Tänä vuonna (16.9.2026) pidettyyn Unionin tila -puhetilaisuuteen oli kutsuttu paikalle Kanadan pääministeri Mark Carney ja hän puhui myös itse torstaina (17.9.2026) Euroopan parlamentille.
Ursula von der Leyenin tämänvuotisen puheen varsin hengästyttävään asialistaan sisältyi muun muassa tekoälyasioita, kilpailukykyteemoja, turvallisuus- ja puolustuskysymyksiä, taloutta, kumppanuuksia sekä ilmastonmuutoksen haasteita. Konkretiaa laajoihin teemoihin haettiin yksittäisten kutsuvieraiden, kuten avaruusteknologiayritys Iceyen perustajien tarinoiden kautta.
Rauha ja turvallisuus puheen keskiössä
Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyen korosti puheessaan rauhaa EU:n olemassaolon perustana ja yhteistyön motiivina. Eurooppalaisen rauhan suurimmaksi haasteeksi hän asemoi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa. Huomiota saivat myös muut uhkakuvat, kuten drooni-iskut, sabotaasit ja kyberhyökkäykset Euroopan maaperällä.
EU:n pidemmän aikavälin varautumisesta näihin uhkakuviin linjataan uudessa turvallisuusstrategiassa, joka julkaistaan myöhemmin syksyllä 2026. Strategiassa tarkastellaan turvallisuutta laaja-alaisesti sekä esitetään toimenpiteitä sen parantamiseksi.
Rauhan ja turvallisuuden tukemiseksi von der Leyen ehdotti uuden Euroopan turvallisuusneuvoston perustamista, jonka jäseniä olisivat myös EU:n läheiset kumppanit kuten Kanada, Britannia, Norja ja Ukraina.
Rauhan ja turvallisuuden tukemiseksi von der Leyen ehdotti uuden Euroopan turvallisuusneuvoston perustamista, jonka jäseniä olisivat myös EU:n läheiset kumppanit kuten Kanada, Britannia, Norja ja Ukraina. Turvallisuusneuvoston perusideana olisi tarjota pysyvämpi vaihtoehto nykyisille halukkaiden liittoumille ja muille tapauskohtaisille ryhmille, joita on syntynyt Euroopan turvallisuushaasteiden ratkaisemiseksi. Ajatus ei ole uusi, mutta se on saanut kannatusta erityisesti Brexitin jälkimainingeissa.
Rauha yhdistyi puheessa myös Israelin ja Palestiinan tilanteeseen, jonka osalta von der Leyen toisti kahden valtion mallia EU:n tarjoamana ratkaisuna ja parhaana tienä rauhaan. Valitettavasti EU:n jäsenmaat ovat monissa tilanteeseen liittyvissä kysymyksissä historiallisista ja poliittisista syistä jakautuneita, mikä on estänyt yhteiset toimet. Esimerkiksi käsittelyssä on ollut Israelin siirtokunnille asetettavat kaupparajoitukset, joita yksittäiset jäsenmaat ovat jo toimeenpanneet.
Kasvavissa puolustushankinnoissa Israelista on tullut EU:lle ja sen yksittäisille jäsenmaille yhä tärkeämpi kumppani. Selvät jännitteet turvallisuusintressien ja kansainvälisen oikeuden puolustamisen välillä heikentävät EU:n uskottavuutta.
Vastauksia demokratian uhkiin
Demokratia oli eniten esillä von der Leyenin puheessa. Hän huomioi eurooppalaiseen demokratiaan kohdistuvia uhkia sekä EU:n ulko- että sisäpuolelta. Erityisesti disinformaatio, kansallismielisyys sekä äärimielipiteiden aktivoituminen murentavat luottamusta ja yhtenäisyyttä.
Vastauksena demokratiaan kohdistuviin uhkiin EU on kehittänyt eurooppalaista Demokratian kilpi -hanketta, ja työnsä on aloittanut myös demokratioiden selviytymiskyvyn eurooppalainen keskus.
Demokratia oli eniten esillä von der Leyenin puheessa. Hän huomioi eurooppalaiseen demokratiaan kohdistuvia uhkia sekä EU:n ulko- että sisäpuolelta.
Positiivisena esimerkkinä von der Leyen nosti esiin Unkarin muutoksen kevään 2026 vaalien jälkeen. Toisaalta hän korosti vuosittaisten jäsenmaiden oikeusvaltion tilaa koskevien raporttien eli oikeusvaltiokertomusten tärkeää asemaa yhteiskunnallisen muutoksen korjaamisessa sekä budjettivarojen sitomista arvojen kunnioittamiseen. On tärkeää, että tätä ehdollisuutta vahvistetaan tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.
Demokratia yhdistyi myös odotettuun linjaukseen lasten sosiaalisen median käytön rajoituksista (EU Kids Act). Von der Leyen korosti velvollisuutta suojella lapsia digitaalisen ympäristön haitoilta, vahingolliselta sisällöltä sekä algoritmien vaikutukselta. Olennaista on, että EU määrittelee käytön säännöt ja valta ei ole vain suurilla teknologia-alan yrityksillä.
Tasa-arvo ja sosiaaliset oikeudet – kohti reilumpaa unionia
Ehkä suurimmat suosionosoitukset von der Leyen sai puhuessaan tasa-arvosta ja naisten oikeuksista. Hän toi esiin, kuinka naiset ovat nousseet EU:ssa johtotehtäviin ja ovat valmiina puolustamaan naisten oikeuksia väsymättömästi globaalin vastarinnan voimistuessa.
Von der Leyenin komissio on sitoutunut edistämään myös tasa-arvon unionia, jossa syrjintää torjutaan aktiivisin toimin ja kaikille tarjotaan yhtäläiset osallistumismahdollisuudet. Viime vuosina nämä tavoitteet ovat kuitenkin jääneet muiden teemojen takia taka-alalle.
Kilpailukyky- ja tekoälypuheiden vastapainona von der Leyen otti esiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulevan 10-vuotisjuhlavuoden. Sosiaalisista oikeuksista on puhuttu viime vuosina etenkin nousseiden asuin- ja elinkustannusten takia. Ihmisten elin- ja työolojen parantamisella EU sitoutuu syrjimättömyyteen ja yhtäläisten mahdollisuuksien sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteisiin. EU:n aloitteissa keskitytään luomaan laadukkaita työpaikkoja, korkeaa työllisyysastetta sekä osaavaa työvoimaa. Von der Leyen korosti erityisesti nuorten mahdollisuuksia sekä pääsyä työmarkkinoille niin EU:n alueella kuin Välimeren naapurustossa.
Sosiaalisen Euroopan ohjelmassa on silti havaittavissa jatkuva jännite kapeamman kilpailukykyyn keskittymisen ja reilumman unionin rakentamisen välillä. Viime aikoina erityisesti sääntelyn keventäminen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen ovat herättäneet huolen sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta. Onkin muistettava, että perusoikeuksien kunnioittaminen on lähtökohta eikä vain väline EU:n kilpailukyvyn, tuottavuuden ja investointivarmuuden parantamisessa. Sosiaalipoliittisilla aloitteilla voidaan pyrkiä myös palvelemaan EU:n muita tavoitteita, kuten siirtolaisuuden hallintaa.
Kumppanuuksia tositarkoituksella?
Von der Leyenin mukaan EU:n tehtävänä on johtaa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustamista. Järjestelmä ei kuitenkaan enää yksin riitä suojaamaan Eurooppaa, joten EU:n tulee rakentaa liittoumia ja pohtia uudelleen kumppanuuksiaan maailmassa.
EU:n kumppanuudet rakentuvat sekä yhteisten arvojen että intressien varaan. Puheessa esiin nostetut esimerkit ilmentävät, kuinka EU joutuu kumppanuuksissaan tasapainottelemaan aiempaa enemmän arvojen ja intressiensä välillä.
Puheen ehkä suurin yllätys oli Kanadalle soviteltu uudenlainen liitännäisjäsenen asema, jonka tarkempi sisältö ei tunnu olevan kenenkään tiedossa. Von der Leyenin mukaan EU:n ja Kanadan keskeisin side on usko demokratiaan, yhteisiin arvoihin ja valtioiden vapauteen valita omat yhteistyökumppaninsa.
Erityisen tärkeää kumppanuudessa on monenvälisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden tukeminen esimerkiksi 21. syyskuuta 2026 alkavalla YK:n korkean tason viikolla. Arvojen ohella Kanadaa ja EU:ta yhdistää kiinnostus ilmastonmuutoksen torjuntaan, arktisen alueen tulevaisuuteen, puolustukseen, Ukrainan tukemiseen, tekoälyyn, raaka-aineisiin ja toimiviin kuljetusketjuihin.
Vaikka tätä ”korkeimman mahdollisen tason” suhdetta ei von der Leyenin mukaan ole suunnattu ketään vastaan, on selvää, että Yhdysvaltojen Trumpin hallinnon toimet ovat vahvistaneet EU:n ja Kanadan syvenevää kumppanuutta.
Tasapainon vaaliminen arvojen ja intressien välillä on kuitenkin EU:n identiteetille tärkeä harjoitus, joka näkyy erityisesti Unionin tila -puheen kaltaisissa strategisissa linjauksissa.
Liitännäisjäsenyys olisi houkutteleva ajatus myös muille läheisille kumppaneille, kuten Britannialle tai Ukrainalle. Tätä kategoriaa ei kuitenkaan ole ilmeisesti tarkoitettu niille eurooppalaisille maille, joille varsinainen EU-jäsenyys on mahdollinen. Näin ollen se ei ole myöskään oikotie jäsenyyden etuihin monille ehdokasmaille, vaan keskeistä on edelleen jäsenyyskriteerien täyttäminen sekä sitoutuminen EU:n arvojen kunnioittamiseen. Erityisesti von der Leyen paheksui sotarikoksista tuomitun Bosnian serbiarmeijan komentaja Ratko Mladicin hautajaisjuhlallisuuksia Serbiassa ja totesi ne täysin EU:n arvojen vastaisiksi.
Esimerkkeinä vahvistuneista kumppanuuksista von der Leyen nosti esiin EU:n vapaakauppasopimukset Mercosurin sekä Intian, Meksikon, Australian ja Indonesian kanssa. Hän viittasi uuteen yhteyksien kehittämishankkeeseen Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maiden kanssa (Middle Corridor) osana EU:n Global Gateway -hanketta. Hankkeen avulla EU pyrkii vahvistamaan strategista autonomiaansa edistämällä infrastruktuuri-, energia- ja digitaaliprojekteja eri puolilla maailmaa.
Uusiin kumppanuuksiin sisältyy kuitenkin aina riskinsä, kuten poliittisesti vaikea kumppanuus Georgian kanssa. Lisäksi on seurattava, minkälaisen painoarvon EU:n ihmisoikeuslausekkeet saavat osana uusia kumppanuuksia.
Kuten analyysi osoittaa, arvoilla on keskeinen asema EU:n itseymmärryksessä. Arvojen avulla suunnitellaan ja perustellaan erilaisia politiikka-aloitteita sekä rakennetaan kumppanuuksia. Aloitteita toteutettaessa arvot törmäävät usein muihin intresseihin ja luovat jännitteitä EU:n toimintaan. Tasapainon vaaliminen arvojen ja intressien välillä on kuitenkin EU:n identiteetille tärkeä harjoitus, joka näkyy erityisesti Unionin tila -puheen kaltaisissa strategisissa linjauksissa.
VTT Hanna Tuominen toimii Jean Monnet -professorina Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa Helsingin yliopistossa.
Artikkelin kuva: Ursula von der Leyen puhumassa Euroopan parlamentissa 16.9.2026. CC-BY-4.0 © European Union 2026– Source EP.
