Moderni maskuliinisuus ja myöhäismoderni politiikka

Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tapahtunut siirtymä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen informaatio- ja palveluyhteiskuntaan Suomessa ilmenee modernin yhteiskuntaan perustuneen maskuliinisuuden kriisinä, esimerkkeinä toimivat Matti Vanhasen kompuroinnit yksityiselämän ja julkisuuden välillä sekä Mikael Jungnerin

Moderni maskuliinisuus ja myöhäismoderni politiikka Lue lisää »

Demokratia Suomessa – ketä kiinnostaa?

Puhutaanko Suomessa demokratiasta? Kuka siitä puhuu? Miten? Ketä demokratian tila huolestuttaa, vai huolestuttaako ketään? pohtii Marja Keränen kolmen esimerkin, kansalaisvaikuttamisen politiikka-ohjelman, OECD:n maaraportin ja Sitran ”uusi demokratia”-hankkeen kautta. Ne nivoutuvat myös mm. Suomen Akatemian Valta Suomessa -projekteihin

Demokratia Suomessa – ketä kiinnostaa? Lue lisää »

Henkistä tsadilaisuutta

  Reilun vuoden jatkunut kulttuuripoliittinen keskustelu Guggenheim-museon mahdollisesta rantautumisesta Suomeen siirtyi Helsingin kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen asemasotavaiheeseen. Ainakin toistaiseksi. Keskustelun loppukaneetti päätös olla viemättä asiaa kaupunginvaltuuston päätettäväksi tokko on. Museohanketta vastustaneiden poliittisten ja kulttuuristen voimien

Henkistä tsadilaisuutta Lue lisää »

Guggenheim ja kulttuuritalouden vastakkaiset trendit

Guggenheim-museoprojektin kaaduttua kaupunginhallituksessa haukuttiin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen projektin valmistelua ja suomalaisten epäluuloisuutta, mutta oliko lopulta näin? Jälkifordistinen fantasia Bilbao-efektistä vei kaupungin johtoa niin tiukasti ja kirjaimellisesti mukanaan, että varoittavia ääniä, vaihtoehdottomuutta ja

Guggenheim ja kulttuuritalouden vastakkaiset trendit Lue lisää »

Scroll to Top