Vuonna 2019 laadittu hallitusohjelma viitoitti tietä kohti arvopohjaista, globaalia ulkopolitiikkaa. Keväällä päättyvästä hallituskaudesta tuli kuitenkin kovan turvallisuuden ajanjakso, jonka aikana Suomi päätti hakeutua Natoon ja vahvistaa sotilaallista voimaansa.
Kovan turvallisuuden hallitus Lue lisää »
Marinin hallituksen EU-politiikan yleislinja on määrittynyt yhteistyökyvyn, rakentavuuden ja eurooppalaisen lisäarvon kaltaisten tyhjien käsitteiden kautta. Niiden takaa on ollut vaikea nähdä, missä asioissa hallitus on ollut valmis edistämään eurooppalaisia aloitteita, ja mitkä ovat olleet niitä Suomen kansallisia etuja, joita hallitus on päättäväisesti ajanut.
Tyhjistä fraaseista linjattomuuteen – Marinin hallituksen EU-poliittinen perintö Lue lisää »
Sanna Marinin hallitusohjelma oli laaja, mutta sen lupauksista on silti onnistuttu toteuttamaan suuri osa. Kriisiaikana on tullut eteen monia suuria ongelmia, joihin ei voitu lainkaan varautua hallitusohjelmaa laadittaessa. Lainvalmistelun tason parantaminen oli yksi tavoitteista, ja siinäkin on kritiikistä huolimatta onnistuttu suhteellisen hyvin.
Lainvalmistelu monikriisisen hallituskauden aikana Lue lisää »
Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin johtama hallitus on asemoitunut linjauksissaan selvästi Juha Sipilän oikeistokonservatiivista hallitusta vasemmalle – huolimatta siitä, että hallitus ja oppositio ovat olleet yksimielisiä monista poikkeusajan toimista. Äänestäjän näkökulmasta tämä korostaa vaalien ja niiden myötä syntyvän hallitusratkaisun merkitystä.
Äänestäjät hallituskauden arvioijina Lue lisää »
Politiikasta-lehden podcastissa tutkijat keskustelevat korkeakoulupolitiikan viimeaikaisista muutoksista Suomessa. Mitä maan korkeakoulupolitiikassa tapahtuu, ja miten muutokset näkyvät yliopistojen ja tutkijoiden arjessa?
Podcast: Talouden valta yliopistoissa Lue lisää »
Uupuminen ja tyytymättömyys työssä tuntuvat olevan modernin työelämän arkea. Huomio kiinnittyy yleensä yksilöihin ja näiden pärjäämiseen, ei rakenteellisiin ongelmiin. Marxilainen yhteiskuntateoria tarjoaa selitykseksi vieraantumisen käsitettä, jota onkin syytä päivittää 2020-luvulle, sillä siihen sopivia piirteitä ilmenee modernissa työelämässä – jopa korkeakoulutuksen piirissä.
Vieraantumisen käsite modernissa kapitalismissa Lue lisää »
Viime joulukuussa syttyneet protestit leimuavat Perussa. Ne ovat kiehumispiste vuosikymmeniä kestäneelle Andien ja Amazonin kansojen polkemiselle. Syrjitty kansanosa ei suostu enää vaikenemaan.
Perun näkymättömän kansan nousu Lue lisää »
Kriisit ovat leimanneet pääministeri Sanna Marinin hallituksen kautta. Monet keväällä 2019 luvatut asiat ovat toteutuneet, mutta moni lupauksista jää myös lunastamatta.
Kriisien keskellä myös vaalilupauksia on lunastettu Lue lisää »
Aika on keskeisessä osassa poliittista argumentointia. Poliittisia kantoja muodostetaan, puolustetaan tai vastustetaan vetoamalla tulevaisuuden haasteisiin ja vaatimuksiin. Samalla poliitikot saattavat viitata menneisyyteen, perinteeseen tai aikaisempiin päätöksiin puolustaakseen nykytilaa tai osoittaakseen tarpeen muutokselle.
Parlamentaarisen politiikan ajat Lue lisää »
Timo Miettisen teos Eurooppa, poliittisen yhteisön historia tarkastelee laajaa kirjoa eurooppalaista poliittista ja yhteiskunnallista aateperintöä aina antiikin klassiselta kaudelta maailmansotien väliselle aikakaudelle. Teoksen ytimessä on kysymys vastauksista eurooppalaisen moninaisuuden ja yhteistyön ongelmiin.
Kirja-arvio: Euroopan poliittista aatehistoriaa sivistävästi ja yleistajuisesti Lue lisää »
