Sanat kuin arsenikkia
Klassikkoteos LTI – Lingua Tertii Imperii: Notizbuch eines Philologen vuodelta 1947 herättää pohtimaan, millaista kieltä nykypäivän yhteiskunta tuottaa.
Juttusarjat
Aluksi: Yliopisto ja yhteiskunta – neljä näkökulmaa aiheeseen
Vesa Oittinen ja Sanna Turoma esittelevät Yliopistokevät 2016 -sarjan ja sen puheenvuorot.
Kenen ehdoilla yliopistopolitiikkaa tehdään?
Eva-Liisa Raekallio kirjoittaa, kuinka yliopistomullistukset ovat osa jo pidempään jatkunutta kehitystä.
Markkinalogiikasta yliopistoyhteisöön
Ritva Engeström huomauttaa, että tieteen oma logiikka ja tieteen hyödyllisyys eivät ole lähtökohtaisesti toistensa vastakohtia.
Vapaan tieteen merkitys – professori Hämeen-Anttilan haastattelu
”Minusta vapaa tiede on nimenomaan sellaista, joka määrittelee itse omat tutkimuskohteensa eikä toimi minkään muun välikappaleena.”
Uushumboldtilainen yliopisto – ratkaisu sivistyksen ja hyödyllisyyden dilemmaan
Antti Hautamäki ehdottaa ratkaisuksi sivistysyliopiston ja hyöty-näkökulman dilemmaan uushumboldtilaista yliopistokonseptia.
1700-luvun kirjeet Istanbulista ovat edelleen ajankohtaisia
Mary Wortley Montagu tarkastelee 300 vuoden takaisissa kirjeissään Turkkia tavalla, joka on virkistävä ja radikaali vielä vuonna 2016.
Kansallinen ulkopolitiikka asettaa rajat eurooppalaisen yhteisön merkitykselle
Eurooppalainen yhteisö ei ole yhtä kuin kansallinen etu, vaan alisteinen kansalliselle edulle.
Kahden kansallisen edun politiikkaa
Kahden kansallisen edun politiikka, jossa Venäjä-suhteita varjellaan historiallisena jatkumona YYA-aikakaudelle, sortuu historian opin yksinkertaistamisen ansaan.
Onko Venäjä perivihollinen vai salavihollinen?
Ukrainan sodasta ja Euroopan muuttuneesta turvallisuustilanteesta huolimatta suomalainen Venäjä-puhe kulkee tuttuja ratojaan.
