Kenen ehdoilla yliopistopolitiikkaa tehdään?
Eva-Liisa Raekallio kirjoittaa, kuinka yliopistomullistukset ovat osa jo pidempään jatkunutta kehitystä.
Juttusarjat
Markkinalogiikasta yliopistoyhteisöön
Ritva Engeström huomauttaa, että tieteen oma logiikka ja tieteen hyödyllisyys eivät ole lähtökohtaisesti toistensa vastakohtia.
Vapaan tieteen merkitys – professori Hämeen-Anttilan haastattelu
”Minusta vapaa tiede on nimenomaan sellaista, joka määrittelee itse omat tutkimuskohteensa eikä toimi minkään muun välikappaleena.”
Uushumboldtilainen yliopisto – ratkaisu sivistyksen ja hyödyllisyyden dilemmaan
Antti Hautamäki ehdottaa ratkaisuksi sivistysyliopiston ja hyöty-näkökulman dilemmaan uushumboldtilaista yliopistokonseptia.
1700-luvun kirjeet Istanbulista ovat edelleen ajankohtaisia
Mary Wortley Montagu tarkastelee 300 vuoden takaisissa kirjeissään Turkkia tavalla, joka on virkistävä ja radikaali vielä vuonna 2016.
Kansallinen ulkopolitiikka asettaa rajat eurooppalaisen yhteisön merkitykselle
Eurooppalainen yhteisö ei ole yhtä kuin kansallinen etu, vaan alisteinen kansalliselle edulle.
Kahden kansallisen edun politiikkaa
Kahden kansallisen edun politiikka, jossa Venäjä-suhteita varjellaan historiallisena jatkumona YYA-aikakaudelle, sortuu historian opin yksinkertaistamisen ansaan.
Onko Venäjä perivihollinen vai salavihollinen?
Ukrainan sodasta ja Euroopan muuttuneesta turvallisuustilanteesta huolimatta suomalainen Venäjä-puhe kulkee tuttuja ratojaan.
Mitä on suomettuminen?
Puolueettomuutta, identiteettipolitiikkaa, pinteessä elämistä, natottamista, valtiotaitoa… Kokosimme yhteen sivustolla julkaistuja juttuja, joissa politiikan tutkijat pohtivat suomettumisen olemusta.
