Koronaviruspandemia ja kansainvälinen yhteisö
Koronapandemian on katsottu vahvistaneet valtion asemaa toimijana kansainvälisessä politiikassa. Kysymys on kuitenkin monisyisempi.
Koronaviruspandemia ja kansainvälinen yhteisö Lue lisää »
Koronapandemian on katsottu vahvistaneet valtion asemaa toimijana kansainvälisessä politiikassa. Kysymys on kuitenkin monisyisempi.
Koronaviruspandemia ja kansainvälinen yhteisö Lue lisää »
Rajan vetäminen poliitikkojen ja viranhaltijoiden tekemien päätösten välillä on ollut ongelma kauan ennen koronaviruspandemiaa. Hallitusohjelmia tarkastelemalla voi päätellä, että Suomessa pyrkimys poliitikkojen ja virkamiesten roolien selkeyttämiseen on vahvistanut poliittista ohjausta mutta samalla politisoinut hallintoa.
Politiikan ja hallinnon suhde hallitusohjelmien näkökulmasta Lue lisää »
Monien mediatutkijoiden tavoin myös suomalaiset toimittajat pitävät talouspolitiikkaa koskevaa julkista keskustelua yksiäänisenä. Journalistit kuitenkin arvioivat, että nollakorot ja voimakas keskuspankkielvytys tuovat talouspolitiikasta käytävään keskusteluun uusia sävyjä.
Koronakriisi ja nollakorkojen maailma monipuolistavat talouspolitiikan journalismia Lue lisää »
Kuuluisa rauha solmittiin Indonesiassa jo vuosia sitten, mutta konfliktin jäänteet vaikuttavat paikallisten elämään yhä. Banda acehilaiset naiset ja nuoret aikuiset haluaisivat, että heidän oikeutensa hyvinvointiin ja tasa-arvoiseen kohteluun toteutuisivat.
Useat Afrikan maat ovat velkakriisissä, jota korona on pahentanut. Nykyinen velkatilanne on maanosassa täysin uusi, sillä velkojina ovat länsimaisten finanssikeskusten sijoitusrahastot, yksityiset pankit sekä Kiina.
Tutkimusten mukaan hallitukseen päässeet puolueet noudattavat vaaliohjelmiaan tarkemmin kuin moni skeptinen äänestäjä kuvittelee. Epäluuloiset kansalaiset taas eivät aina pidä lunastettuina sellaisiakaan vaalilupauksia, jotka ovat jo toteutuneet.
Puolueiden vaalilupauksiin ei juuri luoteta – kannattaisiko niitä silti kuunnella? Lue lisää »
Tunnustuksettomuutta eli laïcité-periaatetta pidetään Ranskan tasavallan neljäntenä arvona – vapauden, veljeyden ja tasa-arvon lisäksi. Edeltäjiensä tavoin presidentti Macronin tavoitteena on luoda tasavallan islam, jolla islam sopeutuisi Ranskaan. Valtion liika puuttuminen islamiin voidaan kriitikkojen mukaan nähdä kuitenkin laicité-periaatteen vastaisena.
Islam, laïcité, Macron ja tasavallan arvot Lue lisää »
Asiantuntijoilta kaivataan yhä enemmän neuvoja päätöksenteon tueksi ja yhä yksiselitteisempiä vastauksia maailman ymmärtämiseksi. Asiantuntijatieto ei kuitenkaan koskaan ole täysin irrallaan intresseistä ja arvoista.
Podcast: Mitä on asiantuntijuus ja mitä on poliittinen talous? Lue lisää »
Vihreät ja perussuomalaiset innostivat nuoria äänestämään viime eduskuntavaaleissa, mikä vahvistaa puolueita painottavaa äänestämistä. Uudet arvoja painottavat jakolinjat auttavat puolueita erottumaan toisistaan.
Vuoden 2019 eduskuntavaalit käänsivät trendejä Lue lisää »
Ensi kevään kuntavaaleissa vaalien järjestäjien pitää ottaa turvallisuus huomioon entistäkin paremmin. Koronaan liittyvien erityistoimien lisäksi on varauduttava digitaaliseen vaalihäirintään. Liiallinen riskien ennakoiminen voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan.
Vaaliturvallisuus voi sekä vahvistaa että kaventaa demokratiaa Lue lisää »