Uudet valtakunnan metsien inventointitiedot vahvistavat, että metsien hiilinielujen pieneneminen kumoaa muilla sektoreilla saavutettavat päästövähennykset. Tämä johtaa Suomen ilmakehään päätyvien nettopäästöjen kasvuun ainakin 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Hallituksen ilmastostrategia ei johda päästöjen vähenemiseen Lue lisää »
Valta ei kasva ainoastaan sitä käyttämällä vaan myös vallankäytön anatomiaa tuntemalla.
Miten vallan linnaketta pidetään pystyssä Lue lisää »
Carl Schmittin ajattelun pohjalta voi esittää, että populismissa ei välttämättä ole kyse totuuden kaihtamisesta, vaan poliittisen päätöksenteon rajojen uudelleen määrittelemisestä.
Populismi, demokratia ja kamppailu poliittisesta Lue lisää »
Yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten arjen selviytymistaidot ovat monimuotoisia ja kekseliäitä. Kokemustietoa näistä selviytymistaidoista tulisi hyödyntää tehokkaammin turvapaikanhakijanuorten kotoutumispolun kehittämisessä.
Monipuoliset selviytymistaidot yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten arjessa Lue lisää »
Julkisuudessa esiintyvien asiantuntijoiden kohtaama häirintä ja vihapuhe on ajankohtainen ongelma, josta riittää metatason puhetta mutta jonka edessä häirintää kohtaava asiantuntija jää aseettomaksi. Onko vihapuheen kohtaaminen asiantuntijan oma ongelma vai hänen taustaorganisaationsa vastuulla?
Kuka auttaa vihapuheen uhria? Lue lisää »
Poliittinen vääntö varusmiesten kasvisruokailusta on ennen kaikkea vääntöä asevelvollisuudesta kasvatusinstituutiona – siitä, millaiset arvot nähdään hyveelliseksi ja millaisia vaihtoehtoja nuorille tarjotaan tai jätetään tarjoamatta.
Kasvisruokaa varusmiehille – Asevelvollisuus kasvatusinstituutiona Lue lisää »
Artikkelikokoelma Häiritsevä yhteiskuntatutkimus osallistuu keskusteluun tieteen vaikuttavuudesta keskittymällä tutkimuksen häiritsevyyteen.
Valkonen (toim.): Enemmän tai vähemmän häiritsevää yhteiskuntatutkimusta Lue lisää »
Kumpi uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta vakavammin, ydinsuursodan vaara vai ilmaston lämpeneminen? Onko YK:n perusteellinen uudistaminen mahdollista globaalihallinnan tehtävien entistä menestyksellisemmäksi hoitamiseksi?
Globaalin ilmastonmuutoksen hallintaan kehitetään yhteistä ja yhtenäistä normistoa ja periaatteita esimerkiksi talanoa-vuoropuhelun kaltaisissa prosesseissa. Ilmastonmuutoksen hallintaan tarvitaan silti paljon valtiopäättäjiä isompi joukko.
Kansainvälistä ilmastonhallintaa on leimannut kansallisten etujen ja kunnianhimoisten tavoitteiden välinen ristiriita. Talanoa-dialogi tarjoaa viitekehyksen, jonka avulla kansainvälistä ilmastonhallintaa voidaan kehittää entistä keskeisemmäksi osaksi kansainvälistä yhteisöä.
