Koronakriisi on yhtäältä syventänyt jo pidempään jatkunutta hoivakriisiä, toisaalta tehnyt näkyväksi hoivan ja huolenpidon merkityksen yhteiskunnan ja talouden toiminnalle. Koronakriisi ja siihen liittyvät elvytystoimet ovat mahdollisuus tuoda sosiaalinen uusintaminen talouspolitiikan ytimeen ja nähdä hoiva investointina.
Koronakriisistä hoivaavaan talouteen Lue lisää »
Sitran selvitys hallituksen muodostamisesta pyrkii hahmottamaan todellisuutta perustuslain raamien ja poliitikkojen vaihtelevien neuvottelumallien välissä. Sitra on ollut itsekin aktiivinen vaikuttaja hallitusohjelmainstituution kehittämispolitiikassa.
Ajatuspaja hallitusta muodostamassa Lue lisää »
Pluralistinen tulkinta saamelaisuudesta on tehnyt jäsenyyden saamelaiskäräjillä mahdolliseksi myös muille kuin saamelaisille. Taustalla vaikuttaa kiistanalainen lappalaiskriteeri, joka olisi nyt mahdollista poistaa saamelaiskäräjälaista, kun sitä pyritään jälleen uudistamaan.
Miksi pluralistinen jäsenyyden periaate ei sovellu saamelaiskäräjille Lue lisää »
Rauhalla, ihmisoikeuksilla ja ilmastokriisillä on jotain yhteistä. Kaikki ne ovat varsin abstrakteja asioita, kun kaikki on hyvin. Kun ongelmia ilmenee, ilmiöt vaativat kuitenkin nopeita ja konkreettisia ratkaisuja.
Abstrakteista kriiseistä konkreettisiin ratkaisuihin Lue lisää »
Nopea teknologinen kehitys aiheuttaa haasteita teköälyn poliittiselle ohjaukselle. Haasteista huolimatta YK pyrkii ohjaamaan kehitystä kohti kestävämpää ja ihmisoikeuksia kunnioittavampaa tulevaisuutta.
YK:n arvot tekoälykehityksen tienviittana Lue lisää »
Kun Suomi pyrki turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013-2014, se jäi monien yllätykseksi valitsematta. Miksi Suomi jäi valinnassa rannalle?
Miksi Suomea ei valittu YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi? Lue lisää »
Vuoropuhelu ihmisoikeusmekanismien välillä turvaa ihmisoikeussuojan kehityksen, mutta nykyaika asettaa myös haasteita kansainvälisille ihmisoikeustoimijoille. Ihmisoikeusjärjestelmän kehitys ei voi tapahtua tyhjiössä.
Ihmisoikeusvuoropuhelusta YK:n ja eurooppalaisten järjestelmien välillä Lue lisää »
Koronapandemian on katsottu vahvistaneet valtion asemaa toimijana kansainvälisessä politiikassa. Kysymys on kuitenkin monisyisempi.
Koronaviruspandemia ja kansainvälinen yhteisö Lue lisää »
Rajan vetäminen poliitikkojen ja viranhaltijoiden tekemien päätösten välillä on ollut ongelma kauan ennen koronaviruspandemiaa. Hallitusohjelmia tarkastelemalla voi päätellä, että Suomessa pyrkimys poliitikkojen ja virkamiesten roolien selkeyttämiseen on vahvistanut poliittista ohjausta mutta samalla politisoinut hallintoa.
Politiikan ja hallinnon suhde hallitusohjelmien näkökulmasta Lue lisää »
Monien mediatutkijoiden tavoin myös suomalaiset toimittajat pitävät talouspolitiikkaa koskevaa julkista keskustelua yksiäänisenä. Journalistit kuitenkin arvioivat, että nollakorot ja voimakas keskuspankkielvytys tuovat talouspolitiikasta käytävään keskusteluun uusia sävyjä.
Koronakriisi ja nollakorkojen maailma monipuolistavat talouspolitiikan journalismia Lue lisää »
