Kun tutkitaan politiikkaa, arvot tulevat vastaan joka käänteessä. Millä tavalla niiden yhteiskunnallista vaikutusta voi avata?
Suomi toimi EU:n neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Suomen puheenjohtajuusohjelma korosti EU:n merkitystä arvoyhteisönä ja kaudella tehtiin useita pyrkimyksiä perusarvojen edistämiseksi. Näkyvä arvopainotus on uudenlainen ja pohtimisen arvoinen avaus Suomen EU-politiikassa.
Luterilaisuuden vaikutus suomalaisen yhteiskunnan syvärakenteisiin on kuin kaapissa oleva salaisuus: kaikki tietävät kaapin olemassaolon, mutta kukaan ei oikein halua tai viitsi katsoa sen sisään nähdäkseen, mitä siellä tarkalleen ottaen on. Tutkimus vaatii usean tieteenalan yhteistyötä.
Vuoropuhelua politiikasta ja tutkimuksesta -videolla väitöskirjatutkija Karim Maïche ja yliopistonlehtori Pia Mikander keskustelevat, mikä länsi oikeastaan on, miten siihen voisi tarttua ja mistä se löytyy.
Luottamus ei kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa ole yksiselitteinen käsite.
Maailman sosiaalifoorumi on menettänyt symbolista ulottuvuuttaan yksituumaisen uusliberalismin horjuessa.
Satiirilehti Charlie Hebdon toimitusta vastaan tehty isku on tulkittu hyökkäykseksi paitsi sananvapautta myös laajemmin länsimaisia arvoja vastaan.
Onko muutoksen tae se, että äänestäjät protestoivat vallitsevaa politiikkaa puoluevalinnallaan, vai olisiko heillä myös muita, jopa tehokkaampia, keinoja antaa äänensä muutokselle?
Unionin tulisi tehdä politiikkaa seuraamuksia arvioiden eikä omaa arvoyhteisöidentiteettiään kutoen.
Toukokuun yhdeksäntenä päivänä vietetään Eurooppa-päivää erilaisin tapahtumin ympäri Eurooppaa. Mutta onko päivän juhlistamiseen aihetta?
