Kaksi vuotta suomalaista kansalaisaloitetta: aloiteinstituution merkityksestä, mahdollisuuksista ja haasteista
Miksi tehdä kansalaisaloitteita?
Demokratia on kansanvaltaa, mutta miten se toimii ja millaisia merkityksiä sille annetaan?
Äänestämisen on jo pitkään tiedetty olevan sidoksissa yksilön ikään, koulutukseen ja tulotasoon. Taipumus osallistua on suurempi vanhemmilla, korkeasti koulutetuilla ja enemmän ansaitsevilla äänestäjillä. Myös uskonnollisuus, puoluesamastumisen aste sekä poliittinen kiinnostus
Terveyserot heijastuvat poliittisessa osallistumisessa Lue lisää »
Demokratian periaatteen käytännön toteuttaminen on osoittautunut vaikeaksi.
Miten asumisen tulevaisuutta pitäisi ajatella uusiksi, kun talouden kutistuessa yksin ei pärjää yksilö, kunta eikä valtio? kysyy Emilia Palonen. Miten uusi yhteisöllisyys otetaan huomioon rakentamisessa, hallinnossa ja kaavoituksessa? Millainen arvolataus
Asuminen ja asukkaaksi tuleminen Lue lisää »
Vuoden 2012 maaliskuusta alkaen suomalaisilla on ollut uusi keino vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon valtakunnan tasolla.
Kansalaisaloite Suomessa – kohti kansalaisvaikuttamisen uutta aikaa? Lue lisää »
Deliberatiivinen demokratia sekoittuu ja sekoitetaan suoran sekä osallistuvan demokratian vaateisiin.
Edustuksellisuuden legitimiteettikriisi ja deliberaation elinvoimaisuus Lue lisää »
Presidentinvaalien jälkeen Yhdysvaltojen poliittista keskustelua on hallinnut niin sanottu Fiscal Cliff.
Fiscal Cliff: kuilu lamaan vai uusi näytös poliittisessa teatterissa? Lue lisää »
Viime aikoina ovat yleistyneet erilaiset hankkeet, joissa halutaan lisätä kansalaisten osallistumista.
Uudet osallistumisen tavat saattavat heikentää demokratiaa Lue lisää »
Puhuttelevia näkökulmia tieto- ja viestintäverkkoja hyödyntävään poliittiseen kansalaistoimintaan.
Digiaktivismia iholla: verkko poliittisessa vaikuttamisessa Lue lisää »
Lapin kunnallispolitiikassa on käynnissä äänien uusjako.