Vaalikampanjointi nielee kymmeniätuhansia euroja
2000-luvun eduskuntavaalit ovat osoittaneet, että rahalla on suuri merkitys vaaleissa.
Eduskuntavaalit 2015
Vuoden 2015 eduskuntavaalit pidettiin huhtikuussa, ja keskusta nousi maan suurimmaksi puolueeksi.
Vaalivoitto ja kannatusmittausten osumatarkkuus
2000-luvun eduskuntavaalien puoluekannatusmittaukset ovat osuneet kohdilleen varsin hyvin. Kykenevätkö ne ennustamaan vaalivoittajan tänä keväänä?
Puolustusmäärärahoille kyllä, Natolle ei ehkä ja liittoutumattomuus jatkoon
Hallitustunnustelija Juha Sipilä kokosi listan kysymyksistä, joihin halusi eduskuntapuolueilta vastaukset.
Vaalituloksen marginalisoiminen maantieteeksi ja kuplapuheeksi on politiikkaa
Vaalituloksen yksinkertaistaminen kuplapuheeksi on määrittelyn politiikkaa.
Naisministereitä ja populismia Sipilän hallituksessa?
Porvarihallitus, populismia ja naisministereitä. Demarivaje, III-olut ja alueiden Suomi. Mitä vaaleissa tapahtui ja mihin Sipilä meitä vie?
Suomen kurssi ei muutu
Uudet kansanedustajat on valittu ja hallitusneuvottelut aloitetaan. Mitä eduskuntavaalien tulos tarkoitti turvallisuus- ja ulkopolitiikalle?
Yhteensopivaa edustusta? Ehdokkaiden ja kansalaisten näkemykset kansanedustajien edustusrooleista
Edustuksen käsite on moniulotteinen.
Maahanmuuttopolitiikkaa perussuomalaisittain
Perussuomalaisten julkaisema maahanmuuttopoliittinen ohjelma on herättänyt runsaasti julkista keskustelua.
Vaikea, vaikeampi, Nato – eduskuntavaaliohjelmien turvallisuuspoliittiset linjaukset, osa II
Puolueiden vaaliohjelmien analyysin toisessa osassa käsitellään erityisesti Natoa.
Turvasanoja ja uhkakuvia – eduskuntavaaliohjelmien turvallisuuspoliittiset linjaukset, osa I
Turvallisuuspolitiikka on noussut jälleen politiikan teon ja debatin keskiöön.
