Kaavatyössä sidosryhmät ja kansalaiset eivät vain auta kaavoittajaa vaan tekevät yhteistyötä ja puntarointia toinen toistensa kanssa. Seurauksena syntyneet kaavamerkinnät ovat näin ollen, ainakin jollain lailla, yhdessä luotuja.
Strateginen tutkimus ja valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvitystoiminta niputetaan usein yhteen. Erilaiset instrumentit kuitenkin pyrkivät samaan, eli yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tiedontuotantoon – STN tieteellisen tutkimuksen keinoin ja VN-TEAS selvitysten avulla.
Elinvoimainen lobbaus on hyvinvoivan ja terveen demokratian merkki. Huolehtimalla siitä, että lobbarit pystyvät vaikuttamaan päätöksentekoon, huolehditaan myös kansallisen ja eurooppalaisen demokratian hyvinvoinnista ja toimintaedellytyksistä.
Yksilöt voivat kyllä olla tulevaisuuteen suuntautuneita ja pitkäjänteisiä, mutta päätöksentekojärjestelmän rakenteet lyhentävät politiikan aikaperspektiiviä.
Puolueet ovat vallankäyttäjiä ja osa päätöksentekokoneistoa. Uudessa juttusarjassa keskitytään puolueisiin ja pohditaan, miten ne ovat mukautuneet yhteiskunnan muutoksiin ja millaiselta näyttää niiden tulevaisuus.
Vaalikausien takia edustukselliseen demokratiaan liittyy päätöksenteon lyhytjännitteisyys. Kuinka hyviä me olemme pitkän aikavälin päätöksenteossa?
Nuoria moititaan usein laiskasta poliittisesta osallistumisesta. Mutta olemmeko muistaneet kysyä heiltä, mikä heidän mielestään on tärkeää yhteiskunnallista vaikuttamista?
Valta ei kasva ainoastaan sitä käyttämällä vaan myös vallankäytön anatomiaa tuntemalla.
Deliberaatio ja dialogi eroavat toisistaan, mutta ne tulisi nähdä osana laajempaa demokraattista järjestelmää eikä vaihtoehtoisina osallistumisen tapoina.
Miten poliittisiin päätöksentekoprosesseihin sisältyvät hiljaiset käytännöt ja kirjoittamattomat pelisäännöt avautuisivat paremmin tutkijoille? Entä kuinka päätöksentekijöiden ymmärrystä tieteellisen tiedon ja tutkimuksen sekä mahdollisuuksista että rajoitteista voitaisiin edistää?
