Sote-uudistusta on kutsuttu yhdeksi Suomen heikoimmin valmistelluksi hankkeeksi. Miltä hanke näyttää tutkijan silmin?
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan työskentelyn seuraamisesta on tullut yhä keskeisempi osa politiikan toimittajien työtä. Tämä kertoo valiokunnan yhteiskunnallisen ja poliittisen merkityksen kasvusta.
Potilastietojärjestelmistä puhutaan usein vasta silloin, kun ne eivät toimi, mutta toisaalta tällaisissa konflikteissa esiin tullutta tietoa voidaan käyttää järjestelmien parantamiseen. Konfliktien eskaloitumista liian pitkälle voidaan välttää kysymällä käyttäjäkokemuksia ajoissa.
Hallituksen esitys hyvinvointialueiden perustamisesta ja soteuudistuksesta sisältää demokratian kannalta myönteisiä linjauksia, mutta myös kehitettävää löytyy. Uudelle päätöksentekoelimelle, aluevaltuustolle, pitää rakentaa oma identiteettinsä.
Sote-uudistuksen epäonnistumista voi analysoida kääntämällä kysymyksen ylösalaisin: miksi uudistus olisi voinut onnistua?
Sipilän hallituskaudelle oli tyypillistä perustuslain nouseminen esiin ja julkisen keskustelun kohteeksi aiempaa useammin. Lopulta itse asiassa harva hallituksen lakiehdotus kaatui eduskunnassa perustuslaillisiin ongelmiin.
Sipilän hallituksen merkittävin sosiaali- ja terveyspoliittinen tavoite, järjestelmän kokonaisuudistus, tunnetusti ajoi karille. Miten kävi muiden tavoitteiden kanssa?
Sote-uudistuksessa on yhdistetty elementtejä, joita on lähes mahdotonta saada toimimaan yhdessä. Nyt sote näyttää jääneen panttivangiksi eri suuntiin vetävien hevosten kärryihin.
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin.
Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta sisältää kansanvaltaisuuden, kansalaisten vaikuttamisen ja demokratian kannalta ongelmallisia kohtia.
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa sote-lakiluonnoksessa vanhuus ja vanhushoiva esiintyy lähinnä kahdella tapaa: julkisen talouden säästökohteena ja aktiivisena ikääntymisenä.
