Globaalia oikeudenmukaisuutta Välimereen hukkuneen lapsen kuvalla
Pieleen menneen yhteiskunnallisen kritiikin vuoksi globaalia (epä)oikeudenmukaisuutta kommentoimaan pyrkinyt teos otti absurdin kulman aikamme vaikeimpaan poliittiseen ongelmaan.
Suomea koskevat analyysit käsittelevät maan poliittista järjestelmää, kansainvälisiä suhteita, historiaa ja identiteettiä.
Pieleen menneen yhteiskunnallisen kritiikin vuoksi globaalia (epä)oikeudenmukaisuutta kommentoimaan pyrkinyt teos otti absurdin kulman aikamme vaikeimpaan poliittiseen ongelmaan.
On mahdollista, että ydinasekieltosopimus saadaan neuvoteltua jo tänä vuonna. Mikä selittää sotilasliittoon kuulumattoman ja ydinaseriisuntaa perinteisesti kannattaneen Suomen päätöksen jättäytyä pois neuvotteluprosessista?
”Vaikka haluaisimme kuvailla Suomen ja sen keskeisen idean yksinkertaisella lausahduksella, sellaisella, jota suomalainen kulttuuri rakastaa, niin päädymme silti aina ristivetoon.”
Enää kansalaisyhteiskunta ei rakenna yhtä Suomea eikä valtio hoida omaa osuuttaan sopimuksesta.
Valtiopäiväsaarna oli kiintoisa puheteko, sillä se tarjoaa tulehtuneeseen poliittiseen tilanteeseen näkökulmia, jotka ovat viime aikoina jääneet taka-alalle.
Ukrainan sodasta ja Euroopan muuttuneesta turvallisuustilanteesta huolimatta suomalainen Venäjä-puhe kulkee tuttuja ratojaan.
Mistä ihmissalakuljetus tai laittoman maahantulon järjestäminen pohjoisen perifeerisellä raja-alueella kertoo?
Populistisella puoluepolitiikalla on tiettyjä yhtäläisiä piirteitä kansallisesta kontekstista riippumatta.
Jaakko Iloniemen uutuusteos Maantieteelle emme mahda mitään on puheenvuoro ajankohtaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.
Suomi on ollut poliittisen väkivallan tutkijoiden silmissä viime vuosikymmenet varsin epäkiinnostava tutkimuskohde.