Väkivalta sekä kiehtoo että kauhistuttaa sen katselijaa. Politiikasta taidetta -sarjan webinaarissa pohdittiin väkivallan olemusta ja syitä sille, miksi palaamme väkivaltaisten kuvien äärelle yhä uudelleen. Tässä artikkelissa tiivistetään keskustelun kulku ja sen keskeinen anti.
Ymmärtääksemme loppiaisen tapahtumia Washingtonissa voimme kääntyä politiikan teoreetikko Hannah Arendtin puoleen. Arendtin vallan, väkivallan, auktoriteetin ja vallankumouksen käsitteet auttavat hahmottamaan, mitä Capitolilla oikein tapahtui.
Suomalaisille sotakirjallisuus on ollut merkittävä areena, jossa maskuliinisuuden ideaalia on esitelty ja pidetty elossa.
Konfliktit ja väkivalta toimivat laajasti globaalien ongelmien katalysaattorina, kumppanina, aiheuttajana ja kiihdyttäjänä. Väkivalta haaskaa resurssejamme, aikaamme, osaamistamme ja kykyjämme, tarkastellaan asiaa sitten yksilön tai valtion tasolla.
Uusin Politiikasta taidetta -teos, Aiju Salmisen Sammakkoteoria -sarjakuva, käsittelee sukupuolittuneen häirinnän ja väkivallan politiikkaa, häirinnän logiikkaa, sen vallitsevuutta ja sitä, kuinka häirintään, haukkumiseen, väkivaltaan ja pelkoon tottuu.
Kappale, tanssiteos ja niistä syntyvä videoteos kommentoivat seksualisoidun kehon kokemusta maailmassa, jossa turvallisuus edellyttää jatkuvaa varovaisuutta, varuillaan oloa ja vaikenemista.
Naisten kokemaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa esiin tuovat kampanjat ovat osoittaneet ilmiön yleisyyden. Ne tekevät yksityisestä yleistä ja paljastavat arkipäiväisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan taustalla olevan yhteiskunnallisen rakenteen, joka mahdollistaa sen jatkumisen.
Väkivalta on teko, jonka merkitys rakentuu kielen avulla. Merkityksien tarkastelu avaa laajempia horisontteja aikamme poliittisiin jakolinjoihin.
Miksi joukkosurma olisi voinut tapahtua missä vain ja miksi se toisaalta tapahtui juuri Yhdysvalloissa?
