Toimituskunnan kirjavinkit kesälomille

Politiikasta-lehden toimituskunta tarjoilee tuttuun tapaansa lukusuosituksia suomenkielisistä tietokirjoista ennen lehden siirtymistä kesälomalle heinäkuun ajaksi.

Vaikkei kaikkien ole mahdollista viettää kesää lomaillen, tästä artikkelista löydät listauksen lehden toimituskunnan hyödyllisiksi tai mielenkiintoiseksi todettuja tietokirjoja ja muita ajatuksia herättäviä teoksia, joita kelpaa lukea – muulloinkin kuin kesällä.

Heinäkuun aikana emme julkaise uutta sisältöä tai vastaa sähköposteihin. Politiikasta-lehti palaa kesätauoltaan elokuun alussa, jolloin vastaamme taas sähköposteihin ja julkaisemme uusia juttuja.

Muistutamme kuitenkin myös heinäkuussa sosiaalisessa mediassa kevään aikana lehdessä julkaistusta sisällöstä. Kesälomalle voi siis ottaa kuunteluun vaikka Politiikasta-podcasteja!

Lehden tekninen alusta uudistetaan myös heinäkuun aikana, mistä syystä etenkin heinäkuun lopussa lehden luettavuudessa ja graafisissa elementeissä voi tulla muutoksia. Lehden sisältö kuitenkin säilyy lukijoiden saatavilla.

Kirjavinkit kesälle

Aleksijevitš, Svetlana: Neuvostoihmisen loppu ja Tšernobylista nousee rukous. Tammi: 2018 ja 2000.

Kevyttä kesälukemista? Ehei, päinvastoin. Dokumenttimuotoiset haastatteluihin perustuvat teokset syventävät ymmärrystä Neuvostoliitosta, Venäjästä, Valko-Venäjästä, Ukrainasta ja monista muista entisen Neuvostoliiton maista ja ihmisistä. Kirjallisuus-Nobelillakin palkittu valkovenäläinen Aleksijevitš vyöryttää elämän koko skaalan lukijan verkkokalvoille niin voimakkaasti, että lukukokemus saattaa mullistaa tavan katsoa niin lähimenneisyyttä kuin lähinaapureita uusin silmin ja ajatuksin. Olisipa jokaiselle maailman kolkalle oma Aleksijevitš!

Applebaum, Anna: Demokratian iltahämärä – Autoritaarisuuden viettelevä kiusaus. Siltala: 2020.

Ei ihan uusi, mutta yhä ajankohtainen katsaus siihen, miksi autoritaarisuus ja populismi ovat viime vuosina viehättäneet länsimaisissa demokratioissa. Palkittu tietokirjailija, London School of Economics -yliopiston työelämäprofessori Applebaum esittelee suorasukaiseen tyyliinsä liudan populistisiksi miellettyjä poliitikkoja.

Brunila, Kristiina, Harni, Esko, Saari, Antti ja Ylöstalo, Hanna (toim.): Terapeuttinen valta — Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Vastapaino: 2021.

Koronapandemia on yhä luonamme, mutta kuitenkin taka-alalle painuneena. Monen henkinen hyvinvointi kärsi pandemiavuosien aikana, minkä vuoksi onkin syytä pohtia kuinka suurta vallankäyttöä modernissa yhteiskunnassa harjoitetaan terapeuttisten käytänteiden kautta. Terapeuttinen valta vastuuttaa yksilön omasta hyvinvoinnistaan yhteiskunnallisten rakenteiden keskellä, joihin hänen on vaikea vaikuttaa. Tuloksena voi olla voimattomuutta, mutta toisaalta myös myönteisiä kokemuksia oman yksilöllisen elämän hallinnasta.

David B: Epileptikko. WSOY: 2013.

Unenomainen, surrealistista kerrontaa ja epilepsiaa sairastavan veljensä arkipäivää taltioinut David B:n sarjakuvaromaani on ranskalaisen nykysarjakuvan kirkkaita klassikoita. David B:n perhe on valmis kokeilemaan ja uskomaan jos jonkinlaista hoitoa ja selitystä sairauden karkottamiseksi. Koko perhettä kiivaasti vienyt etsintä ja hämmentävät henkilöhistoriat tulevat David B:n sarjakuvissa kuvatuksi koskettavalla rikkaudella.

Davis, Angela: Naiset, rotu ja luokka. Tutkijaliitto: 2021.

Neljäkymmentä vuotta ilmestymisensä jälkeenkin Angela Davisin klassikkoteos valottaa taidokkaasti yhdysvaltalaisia sukupuoleen, rotuun ja luokkaan kytkeytyviä sorron muotoja. Äärimmäisen ajankohtaisia aihepiirien, kuten aborttioikeuden historian, kommentoinnin lisäksi Davisin esseet ovat käsitteellisesti tarkkanäköisiä ja ansaitsevat klassikkoasemansa kiistattomasti.

Katko, Tapio, Juuti, Petri ja Juuti, Riikka: Vesihuollon myytit. Vastapaino: 2022.

Kesähelteellä tähän laajoille yleisöille suunnattuun tietokirjaan sopiikin tarttua. Suomessa on totuttu jo pitkään ajatukseen riittävästä puhtaasta juomavedestä ja suomalaista vesihuoltoa pidetään erittäin laadukkaana. Olosuhteet johtavat helposti siihen, että vettä ja sen saatavuutta pidetään itsestäänselvyytenä, ja vesihuoltoon kiinnitetään suoranaisia myyttejä. Kevään ja kesän 2022 helleaallot Euroopassa ja muuallakin maailmalla osoittavat, kuinka nopeasti veden ja vesihuollon myyteiltä voi pudota käytännössä pohja.

Kontula, Anna: Pikkuporvarit. Into: 2021.

Pikkuporvarit on riemastuttavan tarkkasilmäinen kirja hyvin monista meistä. Kirja perkaa tapoja, tottumuksia, tavaroita, poliittisesti kannatettavia asioita, paheksuttuja asioita ja mielipiteitä, jotka määrittävät pikkuporvarillisuutta. Kontula asettaa yhteiskunnalliset havainnot myös aiemman kirjallisuuden ja taiteen viitekehyksiin, joissa samanlaisia huomioita on tehty. Esimerkit oikeanlaisista kodeista, sopivasta kaupunkikuvasta ja ennen kaikkea hyväksyttävästä ajatusmaailmasta näyttävät miten pikkuporvarillisuus ja kasvava pikkuporvareiden joukko ovat kaikkialla ympärillämme.

Lehtinen, Sanni, Pasanen, Amanda ja Uusikangas, Silja: Huijareiden vallankumous: Huijarisyndrooman yhteiskunnallisilla juurilla. Vastapaino: 2021.

Jatkuvasti kasvavien suorituspaineiden keskellä yhä useampi kokee yhä nuorempana kamppaillessaan työn tai opintojen kanssa olevansa huijari – ettei ainoana nerokkaiden suorittajien keskellä oikeasti osaakaan mitään. Kirjassa avataan huijarisyndrooman ilmiötä ja tarjotaan monipuolinen katsaus modernin yhteiskuntamme rakenteista kumpuavaan ilmiöön. Huijarisyndroomasta kärsivä ei ole yksin; ilmiön näkyväksi tekemisen kautta siihen voidaan myös puuttua.

Mazzucato, Maria: Arvo – Globaalin talouden luojat ja välistävetäjät. Terra Cognita: 2021.

Maria Mazzucaton teos on yleistajuinen ja tiivis tietopaketti nykypäivän finanssikapitalismin kriisiytymisen syistä. Teoksen suurin anti on se, että se herättää lukijan pohtimaan kriittisesti arvoa ja sen määrittelyä sekä kyseenalaistamaan talouspoliittisia itsestäänselvyyksiä, kuten markkinaliberalismia. Voiko finanssikapitalismin kriisiytymiseen liittyviin kysymyksiin löytää vastauksia pelkästään taloustieteen keinoin vai onko kyseessä itseasiassa moraalifilosofinen ja poliittinen ongelma? Näihin kysymyksiin teos etsii vastauksia. Suomennos on paikoittain ontuvaa, mutta teoksen talousfilosofinen anti rikasta.

Miettinen, Timo: Eurooppa: Poliittisen yhteisön historia. Teos: 2021.

Miettisen teos on hieno katsaus eurooppalaiseen aatehistoriaan aina antiikin ajoista lähtien. Toisin kuin monet historiateokset, kirja ei ole vaikeaselkoinen eikä kuiva, vaan erinomaisesti kirjoitettu ja valaiseva. Miettinen kirjoittaa Euroopan sivistysperinnöstä syvän sivistyneesti. Tiedekirjallisuutta – vieläpä suomeksi – parhaimmillaan.

Nyberg, René: Patriarkkoja ja oligarkkeja. Siltala: 2019.

René Nybergin muistelmateos lähestyy samoja aihepiirejä diplomaatin silmin ja pitkän kokemuksen kautta. Ahkerasti Juha Riikosen tutkimuksiinkin viittaava teos tuo esille sen, miten voimakkaita yhteiskunnallisia ja ulkopoliittisia vaikuttajia kirkolliset päätöksentekijät ovat. Samalla esiin piirtyvät venäläisen yhteiskunnan vallan eri muotojen kytkennät: kirkollis-hengellinen valta nivoutuu läheisesti poliittiseen ja taloudelliseen valtaan.

Pauha, Teemu ja Konttori, Johanna (toim.): Suomalaiset muslimit. Gaudeamus: 2022.

Teemu Pauhan ja Johanna Konttorin toimittama uutuusteos Suomalaiset muslimit (2022) on itsenäinen jatko-osa aiemmille tietokirjoille Muslimit Suomessa ja Islam Suomessa. Teoksen näkökulmat tarkastelevat, nimikkeen mukaisesti, islamia jo suomalaistuneena ja suomalaisena uskonnollisen kentän ilmiönä. Laajan ja monipuolisen artikkelikokoelman tekstit käsittelevät muun muassa uskonnonopetusta, seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä teemoja, huivinkäyttöä, liikuntaa ja urheilua sekä ekstremismin ehkäisyä ja islamofobiaa.

Riikonen, Juha: Kirkko politiikan syleilyssä (väitöskirja). Joensuun yliopisto: 2007.

Juha Riikosen väitöskirja tarjoaa draamannälkäiselle dekkarimaisesti kirjoitetun tositarinan Venäjän ortodoksisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon suhteiden lähihistoriasta. Ukrainan sodan käynnistettyä Moskovan patriarkaatin rooli informaatiosodan yhtenä osapuolena on noussut jälleen laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Riikosen kirkkohistoriallinen tutkimus kuvaa Moskovan Suomeen kohdistuvaa, valtioiden ulkopoliittisissa suhteissa näkyvää painostuspolitiikkaa, jonka vaikuttimissa ja tavoitteissa on yhtäläisyyksiä nykypäivän tilanteisiin eri puolilla entisiä Moskovan patriarkaatin alaisia paikalliskirkkoja.

Räikkä, Juha: Salaliittoteorioiden filosofia. Temppeliherroista liskoihmisiin. Gaudemus: 2021.

Salaliittoteorioista puhutaan julkisuudessa yhä vain enemmän. Juha Räikän teos tuo tähän keskusteluun tärkeän filosofisen näkökulman, jonka arvo myös politiikan tutkijoille ja yhteiskuntatieteilijöille on merkittävä. Yksittäisten räikeiden salaliittoteorioiden mittavan esittelyn sijaan Räikkä avaa salaliittouskomuksiin liittyviä tietoteoreettisia, eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä empiriaa ja filosofista analyysiä mallikkaasti yhdistäen.

Schalansky, Judith: Kaukaisten saarten atlas. Poesia: 2020.

Täydellinen kesälomakirja. Kaunis kirja saarista, joista en ole kuullutkaan tai en pääse koskaan käymään. Kaukaisten saarten kaukaisuus, tavoittamattomuus, kamaluus ja ihanuus synnyttävät lukijassa seikkailun- ja haaveilunnälkää ja tiedonjanoa.

Tynkkynen, Veli-Pekka Tynkkynen: Venäjä, energiavalta – Öljykulttuuri kohtaa ilmastonmuutoksen. Gaudeamus: 2022.

Tiivis, selkeästi kirjoitettu katsaus Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuteen ja sen aiheuttamaan vallan ja riippuvuuksien noidankehään. Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen väittää, että Venäjä voisi olla vihreän siirtymän edelläkävijä ja jättiläinen: se voisi olla tärkeä osa ratkaisuja, joilla ihmiskunta irrottautuu hiilivedyistä. Millaiset taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset mekanismit ja polkuriippuvuudet saavat Venäjän takertumaan fossiilisiin energialähteisiin?

Vehkoo, Johanna: Oikeusjuttu. Kosmos: 2021.

Vehkoon Oikeusjuttu avaa vuosien mittaisen oikeusprosessin, jossa määriteltiin paitsi sananvapauden myös yksityisyyden rajoja. Trollaus, häirintä ja verkkoviha ovat ilmiöitä, jotka koskettava yhä useampia. Oikeustaistelu, johon Vehkoo joutui käytettyään sanaa ”natsipelle” ja tämä siitä kirjoitettu kirja ovat karmiva ajankuva kulttuurista ja asenteista, joissa rasismi ja häirintä muuttuvat hiljalleen hyväksytyiksi.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top