Vaalikoneita käytetään Suomessa laajalti ja ne tarjoavat äänestäjälle oikopolun ehdokasvalintaan. Vaalikoneilla on vaikutuksia äänestäjien äänestyspäätöksiin, mutta niiden tuottamat äänestyssuositukset eivät ole ongelmattomia. Vaalikoneiden suositusten laatua on kuitenkin mahdollista parantaa.
Vaalikonevaalit – miten vaalikoneet vaikuttavat ja mitkä ovat niiden ongelmat? Lue lisää »
Suomalaisten poliitikkojen puheissa EU loistaa poissaolollaan – jopa niissä puolueissa, jotka pitävät itseään eurooppalaisina. Yleiseurooppalaisen politiikanteon vaikutusta suomalaiseen politiikkaan ei edelleenkään täysin ymmärretä.
EU-jäsenyys vaatii monitasoisen politiikanteon hallitsemista Lue lisää »
Sosiaalinen media henkilöi poliittista viestintää, mutta tutkimuksemme osoittaa, että myös asiakeskeinen kampanjointi on mahdollista. Keskeistä on, mitkä ovat ehdokkaan viestinnän tavoitteet.
Asiakeskeisen kuntavaalikampanjan mahdollisuus somessa Lue lisää »
Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarja alkaa! Sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan pandemian vaikutuksesta suomalaisiin muusikoihin ja muihin musiikkialan toimijoihin.
Politiikasta taidetta -podcast: Muusikot panttaavat soittimiaan Lue lisää »
Vaikka tutkijoilla on ollut taipumus loiventaa julkisia kannanottojaan, opettajilla ja tutkijoilla on tärkeä rooli ilmastokriisitietoisuuden vahvistamisessa. Historian valossa kaikki askeleet kohti ihmisoikeuksien toteutumista ovat lähteneet pienistä järjestäytyneistä ja sinnikkäistä ihmisryhmistä.
Tutkijana kapinassa elämän puolesta Lue lisää »
Hallintouudistusten ongelmana on, että Suomessa ei katsota kokonaisuuksia, vaan tehdään ratkaisuja yksi kerrallaan. Eri hallinnonalat toteuttavat toimiaan toisistaan välittämättä. Etenkin aluehallinnosta on tullut hyvin sekava. Vaikuttaa siltä, että maan hallitus ei johda kokonaisuutta.
Suomen alue- ja paikallishallinnon viisi vaihtoehtoa Lue lisää »
Pandemia-aikana ihmisten oma aktiivisuus ja verkostot ovat nousseet keskiöön, kun eriarvoisuuden yhä syvenevät kuilut ja johtajien autoritääriset otteet ovat pahentuneet pandemian varjossa. Toimeentulon ja terveyden kriisillä on pitkät juuret siinä, miten Latinalainen Amerikka asemoituu globaalissa maailmassa.
Äärimmilleen pelkistettynä parlamentaarinen politiikka on ajalla peluun politiikkaa. Jarrutus, jota perussuomalaiset harjoittivat EU:n elvytyspakettikeskustelussa, muuttaa puheet pelkäksi ajan kuluttamisen välineeksi ja latistaa politiikan debattiluonteen.
Parlamentaarinen valta ja vapaus Lue lisää »
Kuvittaessaan kirjaa vihapuheesta taitelija Aiju Salminen oli vaikean kysymyksen edessä: miten niin negatiivisesta aiheesta kuin vihasta voi tehdä esteettisesti ja visuaalisesti vaikuttavaa kuitenkaan kaunistelematta vihan tunnetta ja tuloksia?
Vihan visualisoimisen haaste Lue lisää »
Kreikka on länsimainen demokratia, jossa kirkolla on paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Valta tekee kirkosta myös arvokeskustelun suunnannäyttäjän, niin hyvässä kuin pahassa.
Millaisia arvoja Kreikan ortodoksinen kirkko tukee? Lue lisää »
