Haavoittuvuuden monikerroksellinen ymmärtäminen on välttämätöntä eettisesti kestävien pandemiapolitiikkojen luomiseksi. Pandemia haastaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja moraalia vielä pitkään.
Bioeettisiä näkökulmia haavoittavaan pandemiaan Lue lisää »
Jotkut pitävät EU:n talouspoliittisia sääntöjä syypäänä unionin kriiseihin. Asian voi nähdä myös toisin. Säännöt ovat joustaneet tarpeen mukaan, mutta niitä tarvitaan taloudellisesti yhdentyneessä Euroopassa.
Missä ongelma, siellä EU? Lue lisää »
Keski-Suomessa kansalaiset huolestuivat turvetuotannon tummentamista vesistöistä, mutta vallanpitäjät eivät kuunnelleet heidän huoliaan. Rakenteellinen välinpitämättömyys esti kansalaisten osallistumisen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.
Kansalaisten huolta turvepäästöistä vähäteltiin Lue lisää »
Taipumaton Tanner rakentaa nimihenkilöstään säröttömän kuvan, mutta onnistuu valaisemaan Suomen poliittista historiaa monipuolisesti työskennelleen poliitikon näkökulmasta. Lietzén on mahduttanut teokseen paljon tapahtumia pitkältä ajanjaksolta, mutta kokonaisuus on eheä ja helposti seurattava.
Kirja-arvio: Sarjakuvallinen kurkistus SDP:n historiaan Lue lisää »
Pormestari voi vaikuttaa asioihin nopeasti ja itsenäisesti ilman laajoja kuulemisia. Keskitetyn vallankäytön riskeinä ovat kuitenkin henkilöriippuvuus ja lyhytjänteisyys. Vallan keskittäminen herättää myös epäilyksiä, tulevatko valtuutettujen ja virkajohdon osaaminen ja potentiaali riittävästi hyödynnetyksi.
Pormestarimalli vahvisti poliittista johtajuutta Helsingissä, mutta mitä se tarkoittaa? Lue lisää »
Terrorismi ja sen vastainen toiminta on saanut 2000-luvulla runsaasti huomiota uutisissa ja julkisessa keskustelussa. Näiden vuosien aikana on tapahtunut paljon muutoksia terrorismin torjunnassa sekä yleisissä käsityksissä terrorismista. Nämä eivät välttämättä hahmotu yksin uutisvirtaa seuraamalla.
20 vuotta terrorismin aikakautta – Mikä on muuttunut? Lue lisää »
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylvään käyttämä ilmaus turvapaikanhakijoista ”loisivina elintasosurffareina” on lyhyessä ajassa vakiintunut osaksi poliittista retoriikkaa Suomessa. Sitä voi tulkita myös merkkinä keskustaoikeistolaisen blokin vahvistumisesta ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.
Elintasosurffarit, ”oikeilla nimillä” puhuminen ja rasismi Lue lisää »
Eurooppalaisen talouspolitiikan kieltä värittivät 2010-luvulla kuri ja rangaistukset. Tällainen kieli toimi talousasioissa niin vallankäytön välineenä kuin moraalisten järjestysten rakentajana myös journalismissa.
Talouskurin kieli suomalaisessa journalismissa Lue lisää »
Perussuomalaista mielenmaisemaa pohtiva kirja on mielenkiintoinen, mutta provosoiva, koska se ei ota huomioon yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia.
Kirja-arvio: Mikä perussuomalaisia vaivaa? Lue lisää »
Kaksi elokuvaa rakenteellisesta rasismista 1960-luvun Yhdysvalloissa näyttävät, kuinka vaikeaa ja väkivaltaista rasismin kitkeminen on ollut.
Arvio: Kuka voi muuttaa yhteiskuntaa? Lue lisää »
