Ukrainan presidentti Zeleskyi.

Kylmä sota, rautaesirippu ja Ukrainan sota

Rautaesiripun laskeutumisen metafora on Ukrainan presidentti Zelenskiyltä oivaltavaa retoriikkaa. Ottaen huomioon lännen tiukan yhtenäisen pakoterintaman kylmän sodan aikainen rautaesiripun läpäisevä vuorovaikutus tuskin on mahdollista. Siksi olisi paikallaan päivittää myös rautaesiripun käsite.

Putinin sotaisa historiapolitiikka

Kun Vladimir Putin nousi kolmannen kerran Venäjän presidentiksi hän muutti presidentinkaudet kahteen rajoittanutta perustuslakia. Tuolloin Venäjällä alkoi demokraattisten rakenteiden nopea heikentäminen. Samalla käynnistyi toimia historian haltuun ottamiseksi.

Kylmän sodan päätös haastoi Suomen ulkopolitiikan

Kylmän sodan päättyessä Suomen ulkopolitiikassa tapahtui perustavanlaatuinen muutos, joka oli ajallisesti lyhyt mutta intensiteetiltään kiivas prosessi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on nostanut Suomen ulkopoliittiset linjanvedot jälleen pöydälle.

Sovcolorin lyhyt voittokulku 1950-luvun Suomessa

Vuonna 1946 Neuvostoliiton elokuvalevitysmonopoli Sovexportfilm perusti toimiston Helsinkiin. Toimintaa johdettiin Moskovasta, ja se tähtäsi maailman valloittamiseen neuvostokulttuurin voimin.

Najiba lohduttaa aliravitsemuksesta kärsivää poikaansa lastensairaalassa Kabulissa.

Autettiinko Afganistanin naisia?

Afganistan nousi otsikoihin vuoden 2021 syksyllä, kun talibanien valtaannousu sai länsimaisen koalition arvioimaan uudelleen 20-vuotista toimintaansa Afganistanissa. Aivan kuten operaation alussa, myös silloin naiset ja tytöt nousivat korkealle keskustelun agendalla.

Monta totuutta valtionvelasta

Velkalukuja käytetään mediassa retorisina välineinä herättämään mielikuvia. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanne on kuitenkin hyvä. Retoriikasta huolimatta Suomi ei ole Kreikan tiellä.

Me väkivallan suurkuluttajat: väkivallan merkitys taiteessa ja popkulttuurissa

Väkivalta sekä kiehtoo että kauhistuttaa sen katselijaa. Politiikasta taidetta -sarjan webinaarissa pohdittiin väkivallan olemusta ja syitä sille, miksi palaamme väkivaltaisten kuvien äärelle yhä uudelleen. Tässä artikkelissa tiivistetään keskustelun kulku ja sen keskeinen anti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi työvierailullaan Pariisissa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin maanantaina 21. maaliskuuta 2022.

Kuka määrittelee Suomen ulkopoliittisen linjan?

Ulkopolitiikan työnjakoa pääministerin ja presidentin välillä ei ole selkeästi eroteltu. Tällä voi olla seurauksia. Pahimmassa skenaariossa presidentin tai pääministerin toimintatavat halvaannuttavat ulkopoliittisen päätöksenteon tai jopa kyseenalaistavat maamme turvallisuuden.

Serbia, lännen ja idän välillä

Ukrainan sota on muuttanut geopoliittista asetelmaa maailmassa. Elämme selvästi kriittisimpiä aikoja sitten toisen maailmansodan. Tässä uudessa geopoliittisessa asetelmassa pienet valtiot etsivät paikaansa, kuten Serbia, joka on pystynyt tähän asti tasapainottelemaan lännen ja idän välillä.

Vieritä ylös