Medioitunut feminismi nyky-Venäjällä
Feminismi on nousussa Venäjällä. Millaisen muutoksen julkisuuden feministit voivat maassa saada aikaan? Sitä tutkii uusi tutkimushanke.
Medioitunut feminismi nyky-Venäjällä Lue lisää »
Feminismi on nousussa Venäjällä. Millaisen muutoksen julkisuuden feministit voivat maassa saada aikaan? Sitä tutkii uusi tutkimushanke.
Medioitunut feminismi nyky-Venäjällä Lue lisää »
Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus nousee toistuvasti Suomessa poliittisten kiistojen kohteeksi. Näiden kiistojen varjoon jää helposti queer- ja transaktivistien oma yhteisöllinen toiminta kulttuurin marginaaleissa.
Syrjäytettyjen tunteet aktivismissa Lue lisää »
Kun tietoa vaalin merkityksestä on vähän, turvautuvat äänestäjät helposti vanhaan, tuttuun ja hyväksi havaittuun. Tällöin ne puolueet, joilla on pisin historia menestyvät parhaiten, koska edes jokin vaalilupauksissa on tuttua ja turvallista.
Voittiko aluevaaleissa äänestäjän etu vai puoluekuuluvuus? Lue lisää »
Ensimmäisten aluevaalien alueellisuus jäi julkisessa keskustelussa osaksi muiden asioiden varjoon. Vaalijulkisuutta leimasivat toisaalta valtakunnallinen yleispolitiikka, toisaalta paikallisuus.
Aluevaaliohjelmissa näkyi sekä varovaisuutta että puolueiden välisiä eroja Lue lisää »
Ulkomailta esimerkiksi marjoja poimimaan saapuvien työntekijöiden aseman parantaminen ja hahmottaminen paremmin olisi työntekijöiden sekä työmarkkinoiden etu. Silti heidän asemaansa ei ole juurikaan tutkittu ja siksikin ongelmien luonnetta ei tunneta tarkasti.
Politiikasta taidetta: Kausityöntekijöiden asia on meidän asiamme Lue lisää »
Tietoyhteiskunnan luonteeseen kuuluu, että tiedolla ja asiantuntijuudella on näkyvä rooli poliittisessa päätöksenteossa. Siksi päättäjien liikkuminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä eli pyöröoven tunnistamisen tulisi perustua ilmiön ymmärtämiseen asiantuntemuksen liikkeenä.
Byrokraattinen pyöröovi ja sen sääntely Euroopan unionin jäsenvaltioissa Lue lisää »
Maailmassa, joka yrittää selvitä vakavasta kulkutaudista, mutta jossa puolet ihmisistä on vielä kokonaan immunisoimatta sitä vastaan, ei pitäisi rokottaa eläimiä suomalaisilla turkistiloilla.
Tarhaminkkien koronarokotus ei ole järkevästi perusteltavissa Lue lisää »
Venäjän valtaeliitti on valjastanut neuvostomenneisyyden suurvaltaideologian rakennuspalikaksi. Venäjän historiapolitiikka ja historiakulttuuri ovat taitavaa mielikuvien, tunteiden, kertomusten ja symbolien käyttöä, jolla pettymykset ja yleinen tyytymättömyys on yritetty kääntää luottamukseksi Putinin hallintoa ja sen lupauksia kohtaan.
Putinin hallinto kutoi nostalgian osaksi suurvaltaideologiaa Lue lisää »
Venäjällä on järjestetty 2000-luvulta lähtien enemmän kansainvälisiä tapahtumia kuin koskaan aiemmin. Venäjän pyrkimyksenä on tapahtuman ja sen saaman globaalin mediahuomion avulla vaikuttaa muiden maiden kansalaisten käsityksiin isäntämaasta.
Kun megatapahtumat saapuivat Venäjälle Lue lisää »
Itäblokin valtiososialismi muuttui 1960-luvulta lähtien hybridijärjestelmäksi, koska tarvittiin kapitalistisia malleja pelastamaan romahtavia kommunistisia rakenteita. Kylmän sodan suurin ironia onkin, että länsimainen markkina-ajattelu ’tervehdytti’ itäistä järjestelmää ja pidensi siten sen olemassaoloa sekä kylmää sotaa 20 vuodella.
Hybridisosialismin tuho Lue lisää »