Suomi, Ruotsi ja Japani toimivat keskenään eri tavoin kevään 2020 koronakriisissä. Tämä näkyi myös siinä, kuinka maiden valtalehdet uutisoivat koulujen sulkemisesta ja siihen kytkeytyvästä lasten sairastuvuutta ja tartuttavuutta koskevasta tieteellisestä tiedosta.
Politiikka näkyi koronakevään tiedeuutisoinnissa Lue lisää »
Suomessa jopa joka neljäs ikääntynyt jaa vaille riittävää ja asianmukaista apua. Hoivaköyhyys on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ilmentymä, johon liittyy usein niin sosiaalista kuin taloudellista huono-osaisuutta.
Hoivaköyhyys kasvattaa vanhuusiän eriarvoisuutta Lue lisää »
Synnytys on Suomessa viime vuosina politisoitunut uudella tavalla. Synnytysten hoitoon liittyvien epäkohtien esiin nostaminen heijastelee laajempaa suomalaisessa yhteiskunnassa käynnissä olevaa hoivakriisiä.
Hoivakriisi synnyttäjien hoidossa Lue lisää »
Julkisesti rahoitetut hoivapalvelut ovat aiempaa riippuvaisempia markkinoista ja kansainvälisestä pääomasta. Hoivan finansialisaatio asettaa hoivan järjestämiselle hoivan logiikan vastaisia ehtoja. Samalla se muuttaa julkisen talouden, hyvinvointivaltion ja yksityisen voiton tavoittelun suhteita ja rapauttaa demokratiaa häivyttämällä päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
Hoivan finansialisaatio vanhuspalveluissa Lue lisää »
Yhdysvaltalaisen Edward Snowdenin vuonna 2013 medialle vuotamat tiedot maan kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n valmiuksista valvoa kansalaistensa luottamuksellista viestintää herättivät julkista keskustelua myös Suomessa. Vuonna 2019 Suomessa voimaan astuneen tiedustelulainsäädännön myötä sotilas- ja siviilitiedustelu ovat kuitenkin arkipäiväistyneet, eikä verkkotiedustelusta ole enää käyty julkista keskustelua.
Demokraattisen pääoman keskeisiä ulottuvuuksia ovat poliittinen osallisuus, edustuksellisuus ja päätöksenteon tilivelvollisuus. Ollakseen reilua ja kestävää, talouspolitiikan tulisi edistää niiden uudistumista.
Kestävän talouden tulee edistää demokraattisen pääoman uusiutumista Lue lisää »
Miten kiertotalous ja elinkaariajattelu näkyvät luovilla aloilla? Teatterialan yrittäjä Panu Sirkiä kertoo.
Kohti kiertotaloutta luovilla aloilla Lue lisää »
Pelko joukkotuhoaseiden käytöstä Euroopassa on nostanut päätään Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Kemiallisilla aseilla on pitkä historia Venäjän ja Neuvostoliiton sotilaallisessa ajattelussa, mutta jos maa tänä päivänä päättäisi käyttää niitä, seuraukset saattaisivat jäädä joukkotuhoa marginaalisemmaksi.
Venäjän joukkotuhoaseet ja hyökkäyssota Ukrainassa, osa I Lue lisää »
Luottamuksella suomalaiseen mediaan on huomattava yhteys Venäjän sotatoimien hyväksymiseen Suomen venäjänkielisten näkemyksissä. Vastaajat eivät kuitenkaan jakaannu suoraviivaisesti sodan kannattajiin ja vastustajiin.
Suomen venäjänkielisten suhtautuminen mediaan ja sotaan Lue lisää »
Mitä roskille tapahtuu sen jälkeen, kun heitämme ne pois? Uudet tutkimushankkeet pyrkivät selvittämään, miten elämämme kietoutuu jätteisiin ja mitä tuottamamme jäte kertoo yhteiskunnasta.
